12.1.2023

Avoin hallinto ja joukkoistamisen tulevaisuus

Timo Pyhälahti ja Maija Faehnle, Suomen ympäristökeskus

Kuka määrittelee tavoiteltavat tulevaisuudet? Miten erilaisten ihmisten ja yhteisöjen osallisuutta tulevaisuuksien määrittelyyn ja tekemiseen voitaisiin vahvistaa? Sitran marraskuussa 2022 järjestämässä FinnSight 2022 -tilaisuudessa keskusteltiin tulevaisuusvallan laajentamisesta.

Asia on ajankohtainen myös siksi, että valtionhallinto on kehittämässä tapoja hallinnoida yhteiskunnan kehitystä aiempaa ennakoivammin (OECD 2022). Tällöin paljon odotuksia kohdistuu määrittely-, päätös- ja toimintavallan laajentamiseen teknologian avulla.

Tehdään itse mutta yhdessä

Joukkoistaminen ja osallistuminen sanoina välittävät ajatuksen siitä, että kyseessä on jonkun toisen määrittelemä asia, johon mennään mukaan. Tehdäänkö, teetetäänkö, annetaanko tehdä vai syntyykö tekoja itsestään? Verbillä on väliä tunnelman luomisessa. Ilmoittaako ”Joku” kuopasta tiessä, vai onko ”Joku” myös kuopan korjaaja ja kenties urakan korvauksen kuittaaja?

Yhtä tärkeitä ovat subjektit. Onko kansalainen esimerkiksi havaintojen tekijänä harrastaja tai jopa puuhastelija, vai kunnioitusta herättävä äänestäjä, joka kavereineen voi närkästyessään vaikka panna vastuunkantajat vaihtoon?

Ehkä tarvittaisiin uusia sanoja kuvaamaan itse mutta yhdessä tehtävien asioiden hoitamista. Sellaisten, joita kukaan ei varsinaisesti tilaa, mutta joihin tekijät voisivat osallistua myös päättäjinä: mitä tehdään, milloin ja miksi. Olisiko Itse Mutta Yhdessä tekemisen sana imyttäminen?

Digimaailma avuksi

Nykyisessä some-maailmassa kutsut hoitaa joukolla havainnointia, kriisiapua tai vaikuttamiskampanjointia leviävät sukkelasti. Havaintojen koontiin, rahoittamiseen ja kaupankäyntiinkin on alustoja. Tekemisen organisoinnissa ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut laajaa digiläpimurtoa.

Kulttuuriimme voisi kuulua talkoiden järjestäminen mobiiliverkossakin. Olisi porukka järjestämässä tempausta, jossa hoidettaisiin jokin yhteinen homma, sillä porukalla, joka tekemiseen mukaan tulisi. Toimittaisiin kuten voimansa tietoturvaongelman korjaamisessa yhdistävät hakkerit, mutta asioissa, joissa pärjää aivan arkisilla taidoilla.

Rahat yhdessä valittuihin kohteisiin

Joukkoja kannustetaan talkoisiin jo rahapalkkioilla (lue lisää). Jatkossa voisi olla enemmän myös sellaista talkoiden järjestämistä, josta rahat ohjataan yhteisesti valittuihin kohteisiin. Verottaja, työlainsäädäntö ja yhdistyslaki voisivat ehkä sallia tämän, vaikka teko- ja kirjauspaikka olisivat reaalimaailman sijaan virtuaalimaailmassa, eikä työllä välttämättä olisi nimettyä tilaajaa.

Jos teosta jää tunnistettava kirjaus, ja sille saadaan sovittua arvo, voidaan talkoohommista usein siirtyä ansiotöihin tai johonkin laajasti harrastettuun sivuhommaan, kuten pullojen palautukseen, jonka vaikutus on syvällisempi kuin pelkkä raha. Talkoiden järjestäminen voi myös lisätä yhteisöllisyyttä, osallisuutta, kestävyyttä ja resurssitehokkuutta – reiluutta ja mukaan ottavuutta unohtamatta.

Yhteisen hyvän tulkinnoista ei ole yhteistä suuntaa

Hallinnon tehtävä edistää hyvien ja torjua huonojen kehityskulkujen etenemistä tarkoittaa digiajalla myös sen vahtimista, että hyvät tarkoitusperät pysyvät teknologian kehityksen kilpajuoksussa huonojen edellä.

Tärkeää on, että ennakoiva tieto tuuppaa toimintaa pois tuhoisista suunnista jo ennen kuin tuho alkaa tapahtua (ks. Helen 2021). Avoimuudella hallinto voisi yrittää turvata sitä, että teknologia pysyisi yhteisesti hyviksi puntaroitujen suuntien palveluksessa.

Itse Mutta Yhdessä tekemisen kokeileminen voisi toimia myös yksityiskohtia terävöittävänä linssinä hallinnon roolien tarkastelussa. Valtion tien tärvelleen kuopan täyttäminen imyttäen voisi olla valtiolle hyvä kokeilu luovuttaa toimintavaltaansa muille – resursseja voisi säästyä, eikä intressisotaakaan ehkä syntyisi.

On myös asioita, joihin joukkovoimilla olisi intressejä ja kapasiteettia puuttua, mutta yhteisen hyvän tulkinnoissa ei ole yhteistä suuntaa. Pitkäjänteinen yhteinen hyvä voi kuitenkin alkaa hahmottua perusteellisten analyysien ja neuvottelujen sekä erilaisten kokeiluiden tulosten arvioinnin jälkeen.

Miten avoimuus voisi edistää riittävän yhteistä määrittelyä siitä, missä joukot voivat päättää ja toimia, missä taas eivät? Liian sujuva joukkoistaminen pienissä asioissa voi johtaa pois isompien pohdintojen ääreltä. Millainen teknologia tuuppaisi huomiota olennaisiin asioihin ja avoimuuteen niiden määrittelyssä?

Onko Avoin Hallinto vuonna 2050 Avoin Hallinta, jossa joukko on niin tekijä kuin päätöksentekijä, ja organisointi tapahtuu automaattisesti ihmisten ja koneiden parhaat vahvuudet yhdistäen? Mitä avoimuus tarkoittaa silloin ja mitä siitä seurasi?

#finnsight
#tulevaisuusvalta

Kirjoitus on inspiroitu SYKEn Finnisight-studion 2022 “Joukkoistamisen tulevaisuus” -keskusteluista. Kiitos kaikille osallistuneille! Kirjoittajat eivät edusta organisaationsa virallista kantaa.

Helen, Ilpo. 2021. Datafikaatio kontrollina. Ääneenajattelua massamittaisen terveysdatan keruun, hyödyntämisen ja kierrätyksen äärellä. Valta, valvonta ja osallisuus -seminaari, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 25.3.2021. https://www.researchgate.net/publication/356325268_Datafikaatio_kontrollina

OECD 2022. Anticipatory Innovation Governance Model in Finland: Towards a New Way of Governing, OECD Public Governance Reviews, OECD Publishing, Paris. https://doi.org/10.1787/a31e7a9a-en

Ota yhteyttä: etunimi.sukunimi@syke.fi, havaitsemaan@syke.fi