Kansalaisjärjestöakatemia vahvistaa hallinnon ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä ja vuorovaikutusta
Valtiovarainministeriön avoimen hallinnon hanke käynnisti yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja oikeusministeriön kanssa Kansalaisjärjestöakatemian keväällä 2020. Kansalaisjärjestöakatemia tuo yhteen hallinnon ja järjestöjen toimijoita. Sen tavoitteena on vahvistaa virkamiesten kansalaisjärjestötoiminnan tuntemusta sekä lisätä yhteistä ymmärrystä, vuoropuhelua ja verkostoitumista hallinnon ja kansalaisjärjestöjen välillä. Ensimmäiset Kansalaisjärjestöakatemia-tapahtumat järjestettiin lokakuussa 2020 ja maaliskuussa 2021. Kansalaisjärjestöakatemiasta luodaan säännöllistä tapahtumien sarjaa, jonka puitteissa järjestetään jatkossa myös alueellisia tilaisuuksia.
Tarvetta yhteistyölle ja dialogille
Kansalaisjärjestöakatemian idea nousi esiin avoimen hallinnon toimintaohjelman 2019-2023 valmistelussa, ja se otettiin toimintaohjelman toimenpiteeksi. Hallinnossa ja kansalaisjärjestöissä on tunnistettu tarve tiivistää ja syventää keskinäistä yhteistyötä ja dialogia. Tämä palvelee molempien osapuolten tarpeita. Hallinnon näkökulmasta kansalaisjärjestöt pystyvät tuomaan valmisteluprosesseihin arvokasta tietoa ja asiantuntemusta. Lisäksi kansalaisjärjestöjen avulla hallinto voi tavoittaa paremmin niitä, joiden ääni jää muuten helposti kuulematta. Riittävän aikaisessa vaiheessa tapahtuva yhteistyö ja dialogi tukevat laadukasta ja monipuolista valmistelua ja auttavat ymmärtämään ja tunnistamaan laajempia yhteiskunnallisia muutostarpeita.
Tähän liittyy vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Vaikka hallinnossa on paikoin tunnistettu hyviä käytäntöjä, ymmärrys yhteistyön merkityksestä ja tekemisen laatu vaihtelevat. Osalle virkamiehistä kansalaisjärjestöyhteistyö on luonnollinen osa arkista työtä, kun taas osalla virkamiehistä ei välttämättä ole edes käsitystä omalla työalueellaan toimivista järjestöistä. Myös organisaatiokulttuureissa on eroja, ja perinteiset ajattelumallit istuvat tiukassa. ”Ulkopuolinen ääni” ja ”häly” saatetaan kokea omaa tekemistä ja suoraviivaista sisäistä valmistelua häiritseväksi. Hallinnossa tarvitaan sekä ymmärryksen lisäämistä kansalaisyhteiskunnasta ja sen toimijoiden monimuotoisuudesta että laajempaa kulttuurin muutosta.
Kansalaisjärjestöjen yksi keskeisimmistä tehtävistä on vaikuttamistoiminta, jäsenistönsä edunvalvonta. Keskeistä on pystyä tuomaan omia näkökohtia esiin esimerkiksi lainsäädännön eri valmisteluvaiheissa. On tärkeää muista, että kuuleminen ei voi tapahtua ainoastaan ajatuksella kuullaan – ja rasti ruutuun ”kuultu”, ja jatketaan prosessia. Aito vaikuttamisen mahdollisuus on myös arvioitavissa, ja arviointia olisi hyvä tehdä kullakin eri hallinnonalalla. Arvioinnin lisäksi tarvitaan yhteistä keskustelua kuulemisten kehittämisestä. On tehtävä rohkeitakin kokeiluja, kun uudistetaan ja päivitetään käytäntöjä.
Hallinnossakin on mahdollisuus ketterämpään toimintaan, sen on covid-19-aika osoittanut. Malleja hyvistä käytännöistä toivotaan laajemmin jaettavaksi, ja Kansalaisjärjestöakatemia ja avoimen hallinnon hanke voisivat toimia alustana. Yksi mielenkiintoinen ja hyväksi havaittu tapa kuulemisille on se, että kuultavat voivat kuulla toistensa puheenvuorot. Näinhän on jo lausuntopalvelu.fi -palvelussa, jossa voi avoimesti lukea toisten lausunnot. Tämä lisää eri toimijoiden tietoisuutta monitahoisista asiakokonaisuuksista, ja saattaa myös tuottaa enenevissä määrin yhteistyötä. Yhdessä saadaan aikaan paremmin sellaista, johon on helpompi sitoutua, ja tarve tuleville muutoksille vaikuttamistoiminnassa tyytymättömyyssyistä vähenee. Kuulluksi tuleminen ja aidosti kuuntelu voivat toteutua samanaikaisesti. Haasteena on valitettavasti hyvin usein valtavan tiivis aikataulu, niin hallinnossa kuin lausunnon antajillakin, kuultavilla. Puolin ja toisin ymmärretään aikataulupaineet, ja yritetään parhaamme mukaan saada paras lopputulema aikaan. Kansalaisjärjestöakatemia on mahdollisuus kehittää ja syventää yhteistyötä.
Hyviä kokemuksia ensimmäisistä Kansalaisjärjestöakatemioista
Ensimmäinen Kansalaisjärjestöakatemia järjestettiin verkkotapahtumana Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivänä 1.10.2020 klo 9.30–15.00. Päivä tarjosi välineitä virkamiesten ja järjestöjen väliseen yhteistyöhön sekä ymmärrystä kansalaisjärjestöjen moninaisuudesta ja roolista demokratiassa. Tilaisuudessa esiteltiin oppeja ja parhaita käytäntöjä niin lainsäädäntöprosesseista kuin ennakoimattomista, nopeaa reagointia ja koordinaatiota vaativista tilanteista, kuten koronakriisistä. Yhteisten seminaariosuuksien ja keskustelun lisäksi tilaisuudessa oli varattu aikaa pienimuotoisemmalle yhteiselle vuoropuhelulle hallinnon ja kansalaisjärjestöjen yhteisissä dialogeissa. Kansalaisjärjestöakatemian 1.10.2020 materiaalit ja yhteenveto löytyvät avoimen hallinnon sivuilta.
25.3.2021 järjestetty toinen osa suunniteltiin alun perin kasvokkain tapahtuvaksi verkostoitumistilaisuudeksi. Verkkoon siirretyn tapahtuman keskiössä olivat ensimmäisessä osassa hyvää palautetta keränneet yhteiset dialogit, joissa pohdittiin nyt hallinnon ja kansalaisjärjestöjen yhteisen tulevaisuuden keskeisimpiä kysymyksiä ja sitä minkälaiset käytännöt parhaiten tukisivat yhteisiin tavoitteisiin pääsemistä. Kansalaisjärjestöakatemian 2. osan yhteenveto julkaistaan keväällä avoimen hallinnon sivuilla.
Tavoitteita jatkotyölle
Kansalaisjärjestöakatemian keskusteluissa on nostettu esiin, että hallinnon ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö ja vuorovaikutus pitäisi saada rakenteisiin ja jatkuvaksi systemaattiseksi prosessiksi. Hallinnossa ja järjestöissä on havaittu selkeä tarve kehittää ja monipuolistaa vuoropuhelua yhteisistä työtavoista. Eri ryhmien tavoittamisen keinoja olisi myös päivitettävä ja monipuolistettava, jotta erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ja ennestään vähemmän aktiivisia voitaisiin kuunnella aiempaa paremmin.
Covid-19-pandemia on edistänyt etäyhteyksin tapahtuvien tilaisuuksien määrää, myös kuulemisia. Yhdessä olemme oppineet uusia menetelmiä ja tämä antaa jatkossakin paremmat mahdollisuudet osallistumiseen, osallisuuteen, eri puolella maata. Keskeistä on varmistaa osallistumisen mahdollisuudet niille, joilla ei ole varaa hankkia omia laitteita, tai ei ole digiosaamista. Kirjastoilla on tässä keskeinen rooli, tarjota tukea ja tarvittavat laiteet etäosallistumisiin.
Kansalaisjärjestöakatemiaa on suunnittelu ja toteutettu yhdessä, hallinnon ja kansalaisjärjestöjen kesken. Kansalaisjärjestöakatemia on ajankohtainen nyt ja tulevaisuudessa, koska henkilöt, työntekijät, teemat ja menetelmät vaihtuvat. Tarvitsemme yhteisen foorumin vapaammalle keskustelulle, jossa myös suunnitellaan ja kehitetään yhdessä tekemistä. Niin hallinnolla kuin kansalaisjärjestöillä on omat roolinsa, ja näin tulee ollakin. Yhteiset kohtaamiset, myös akatemiassa lisäävät parhaimmillaan ymmärrystä toisen toimintaa kohtaan ja molemminpuolista luottamusta. Näissä vuorovaikutustilanteissa ihminen kohtaa ihmisen ja molemmat haluavat tehdä parhaansa omasta näkökulmastaan käsin.
Seuraava Kansalaisjärjestöakatemia järjestetään ensi syksynä Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivänä 1.10.2021. Kansalaisjärjestöakatemia on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti, ja suunnitelmissa on tuottaa myös englannin ja ruotsinkielistä materiaalia kansainväliseen viestintään.
Kansalaisjärjestöakatemiaa järjestävät:
Valtiovarainministeriö
Kansalaisareena
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Marttaliitto
Näkövammaisten liitto
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
Suomen Punainen Risti
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI
Oikeusministeriö
Virpi Dufva, toiminnanjohtaja, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry, virpi.dufva(at)valli.fi
Onni Pekonen, erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö, onni.pekonen(at)vm.fi
