Kohti kestävämpää yhteiskuntaa
Tuula Lybeck ja Mikko Lehtonen, valtiovarainministeriö
Opettelemme systeemistä ajattelua yhteiskunnassa. Se tarkoittaa sitä, että alamme kiinnittää huomiota monimutkaisiin systeemeihin ja niiden toimintaan. Systeeminen ajattelu on tarpeen, kun tavoittelemme kestävää yhteiskuntaa. Ovatko valtionavustukset tehokas keino saada aikaan systeemistä eli asioiden samanaikaista muutosta?
Opettelemme systeemistä ajattelua valtionavustustoiminnassa
Haluamme lisätä valtionavustustoiminnan vaikuttavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä parantaa sen tuottavuutta. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää valtionapuviranomaisten välistä yhteistyötä ja yhteistyötä muun yhteiskunnan kanssa; hallinnon nykyistä yhtenäisempi toiminta vahvistaa myös julkista taloutta. Tarvitsemme lisäksi tietoa valtionavustusten käytön tuloksista ja vaikutuksista sekä tämän tiedon hyödyntämistä. Valtionavustusten yhteiskunnallinen hyöty voi tarkoittaa sitä, että tulokset ja vaikutukset eivät vaadi yhtä paljon resursseja kuin nyt.
Valtionavustusten käyttöaika on verrattain lyhyt, yhteiskunnallisten muutosten aikaansaaminen vie sen sijaan pitkään. Tuotosten ja tulosten arviointi kohdistuu tavallisesti valtionavustuksen saajan toimintaan valtionavustuksen käyttöaikana, joka ei yleensä ole riittävän pitkä aikaväli yhteiskunnallisten muutosten havaitsemiseksi. Toisaalta valtionavustuksen käytön selvittäminen koskee lähtökohtaisesti tiettyä toimintaa tai hanketta eli osaa kokonaisuudesta. Meidän on siksi syytä kiinnittää erityistä huomiota analysointiin ja raportointiin valtionavustustoiminnassa.
Olemme laatineet valtionavustustoiminnan kehittämistä varten toimintamallin sekä toiminnan suunnittelun ja arvioinnin työvälineitä, jotka mahdollistavat systeemisen ajattelun opettelemisen. Voimme lähestyä yhteiskunnallisia muutoksia esimerkiksi ilmiölähtöisesti eli tarkastelemalla asioiden välisiä yhteyksiä ja yhdistelemällä asioita uudella tavalla kokonaisuuksiksi. Ilmiö- ja verkostokartta auttaa muodostamaan yhteistä ymmärrystä ja yhteisiä päämääriä. Vaikutusketju auttaa puolestaan asettamaan tavoitteita ja tunnistamaan mittareita.
Lisäämme yhteistyötä ja yhteistä vastuuta
Valtionavustustoimintaa on suunnattava ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan kehittämiseen. Se vaatii monen asian samanaikaista muutosta. Tunnistamme tähän erilaisia tapoja. Voimme
- määritellä kestävyyden päämääräksi, jonka perusteella ja johon liittyvien tavoitteiden edistämiseksi myönnämme valtionavustuksia;
- määritellä kestävyyden arviointiperusteeksi tai -kriteeriksi, jota sovellamme myöntäessämme valtionavustuksia;
- muotoilla kestävyyden valtionavustusohjelmaksi, johon sisällytämme useita valtionavustushakuja ja useiden toimijoiden yhteistyössä toteuttamia hankkeita;
- valita kestävyyden säännöllisen analysoinnin ja raportoinnin kohteeksi, jolloin suunnittelemme ja seuraamme valtionavustusten käytön yhteyttä yhteiskunnallisiin muutoksiin yli hallinnonalarajojen.
Voimme saada valtionavustuksilla aikaan systeemistä muutosta, kun lisäämme (verkostomaista) yhteistyötä ja viestintää esimerkiksi avaamalla ja hyödyntämällä tietoa. Meidän on myös vahvistettava vastuuvelvollisuutta toinen toistamme kohtaan yhteiskunnassa. Monet toimijat osallistuvat jo nyt yhteiskunnallisen muutoksen tekemiseen valtionavustusten ansiosta; valtionavustukset lisäävät mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa avoimen hallinnon mukaisesti. Seuraavat vuodet määrittävät, kuinka kuljemme kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Valtionavustukset ovat useita prosentteja valtion talousarviosta. Siksi ne ovat osana ratkaisua – nyt ja tulevaisuudessa.
**
Hankejohtaja Tuula Lybeck ja erityisasiantuntija Mikko Lehtonen toimivat valtiovarainministeriön valtionavustushankkeessa. Valtionavustustoiminnan kehittämisen tavoitteena on entistä vaikuttavampi, läpinäkyvämpi, tehokkaampi ja yhdenmukaisempi valtionavustustoiminta.
Tilaa Valtionavustukset-uutiskirje valtiovarainministeriön nettisivuilta tästä linkistä.
Lähteet linkkeinä:
