8.6.2022

Pari sanaa avoimesta hallinnosta ja nimikirjalaista

Avointa hallintoa kehitetään kaiken aikaa vuorovaikutuksessa hallinnon, kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Työtä tehdään sen eteen, että hallinto ansaitsisi kansalaisten luottamuksen. Luottamus ei ole kerralla rakennettu vaan töitä tehdään sen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Osa tästä työstä ei näy, mutta on silti tarpeellista, jotta hallinnon rakenteet toimivat ja julkisen hallinnon tehtävistä saa aina tarvittaessa lisätietoa ja niistä voidaan keskustella. Tähän liittyy lainsäädännön toimivuuden tarkastelu, jota on tehtävä, koska juuri lainsäädännöllä määritetään, mitä hallinnossa tehdään. Lainsäädännön on oltava ajantasalla, selkeää ja pääsääntöisesti ymmärrettävää ilman juristin tai tuomioistuimen tulkinta-apua. Nimikirjalaki on erityislaki, jonka säännöksillä on turvattu virkamiehiä koskevien tietojen saatavuus. Nyt tähän ehdotetaan muutoksia – kaventamatta tietojen julkisuutta.

Valtiovarainministeriö julkaisi 2.6.2022 ehdotuksen nimikirjalain kumoamisesta lausuntokierrokselle, joka päättyy 1.8.2022.  Vuonna 2020 tehty selvitys kertoi, että hallinnossa pitkään käytössä ollut, virkamiesten henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö oli muodostunut rinnakkaiseksi uudemman tietosuoja- ja julkisuuslainsäädännön kanssa. Samoin tietojen käsittelyn alusta on harvoin enää ”nimikirja” vaan työnantajan sähköiset henkilötietojärjestelmät ja niistä saatavat rekisterinotteet. Tästä huolimatta nimikirjalakia sovelletaan edelleen. Sen ja lukuisten muiden säännösten perusteella julkisen hallinnon palvelusuhteessa kerätään tiedot (sähköiseen) nimikirjaan, josta muodostetaan nimikirjanote, joka on virkamiesten CV. Päällekkäisten säännösten tulkintaongelmilta ei ole säästytty.

Nimikirjalailla on osaltaan turvattu hallinnon läpinäkyvyyttä. Nimikirjanote sisältää tietoja viranomaistehtäviä tekevistä ihmisistä kuitenkin niin, että julkisuuslain säännöksin suojataan virkamiesten yksityisyyttä eli esimerkiksi tietoja perheestä ja terveydentilasta. Nimikirjalain mukaan myös julkisen hallinnon palvelussuhteissa palkkatiedot ovat julkisia, ei kuitenkaan tiedot kokonaisvarallisuudesta, jota suotaan julkisuuslainsäännöksin myös virkamiehiä koskien.

Näiden tietojen avulla on ollut mahdollisuus saada tarkempaa tietoa siitä, mitä virkamiehet tekevät ja varmistua siitä, että työstä maksetaan palkkaa. Tämä on yksi, mutta ei tietenkään ainoa tai edes riittävä tekijä sille, että suomalaiset virkamiehet eivät ole alttiita lahjuksille.

Nimikirjalaki ehdotetaan kumottavaksi. Ehdotus lähtee siitä, että julkisen hallinnon palvelussuhteissa työntekijän tietoa käsitellään jatkossa samoin säännöin kuin yksityisellä sektorillakin. Palkkatiedon julkisuus olisi laajempaa kuin yksityisellä sektorilla tällä hetkellä. Tämä lisää pelisääntöjen yhdenmukaisuutta ja siten läpinäkyvyyttä ja toiminnan avoimuutta hallinnossa.

Maailma muuttuu ja yhteiskunnan eri toimijoiden kuten ihmisten, yritysten ja järjestöjen vaatimukset hallintoa kohtaan muuttuvat. Siksi hallinnon avoimuutta on vaalittava ja edelleen kehitettävä koko ajan. Nimikirjalain kumoamisen jälkeen valtion henkilöstön tietojen käsittelyssä sovellettaisiin yleistä tietosuoja-asetusta, työelämän tietosuojalakia, tietosuojalakia sekä julkisuuslakia. Tiedot tallennetaan jatkossakin työnantajan sähköisiin henkilötietojärjestelmiin. Lakiluonnos on lausuntokierroksella 2.6.–1.8.2022.

Tutustu edotukseen lausuntopalvelussa tästä linkistä ja kerro 1.8.2022 mennessä kantasi ehdotuksiin.