8.9.2021

Valmistaudutaan tulevaisuuteen yhdessä

Saimme syyskuun alussa kolmannen tärkeän OECD-arvioinnin Suomen julkisesta hallinnosta. Toukokuussa valmistui arviointi kansalaisten luottamuksesta hallintoon. Kesäkuussa saimme arvion kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksista Suomessa. Nyt syyskuun alussa valmistui OECD:n arvio valtion ennakoivasta ohjauksesta. Tässä uusimmassa arvioinnissa OECD nostaa yhdeksi keskeiseksi haasteeksi Suomelle kansalaisten ja sidosryhmien mukaan ottamisen myös niihin prosesseihin, joissa tarkastellaan tulevaisuuden haasteisiin suuntautuvia poliittisia vaihtoehtoja.

OECD:n arvioinnin tavoitteena oli löytää ne nykyisen järjestelmän puutteet, jotka saattavat hankaloittaa Suomen hallinnon valmistautumista tulevaisuuteen. Työ jatkuu arvioinnin jälkeen nyt eteenpäin ensi kesään neljässä pilotissa (jatkuva oppiminen, talouspolitiikka ja hiilineutraalius, lapsibudjetointi, politiikkojen ja virkamiesten vuoropuhelu).

Suomen hallinnon yksi erinomainen ominaisuus on vakaus ja ennalta-arvattavuus. Yhteiskunnan eri toimijoiden kannalta on ratkaisevan tärkeää, että toiminta on luotettavaa ja avointa ja yhdenvertaisuutta kunnioitetaan. Tästä meidän tulee pitää huolta jatkossakin. Mutta vakaus ja varmuus ei ole este proaktiivisuudelle. OECD:n työssä tavoitellaan, että voisimme muuttaa hallintoamme enemmän siihen suuntaan, että emme vain reagoi eteen tuleviin asioihin, vaan keskitymme myös siihen, miten hahmotamme tulevaisuuden mahdollisuuksia. Vanhat toimintatapamme eivät enää yksin riitä ja erityisen huonosti ne sopivat nopeiden muutosten ja arvaamattomien tapahtumien maailmaan. Perinteisissä ohjausprosesseissa on esimerkiksi usein vaikeaa hahmottaa asioiden keskinäiskytkentöjä ja monimutkaisuutta. Siksi seuraavan vuoden aikana OECD yhteistyössä pilottien kanssa luo Suomelle uutta ennakoivan ohjauksen mallia.

Tuon tulevan ennakoivan ohjauksen mallin lähtökohtia on kansalaisten ja sidosryhmien parempi osallisuus. Se vaatii paitsi muutosta prosesseihin myös osaamisen kehittämistä. OECD korostaakin arvioissaan, että suomalaiset virkamiehet tarvitsevat fasilitointitaitoja kansalaisten panoksen hyödyntämiseen ja avoimien ja osallistavien politiikkaprosessien suunnitteluun ennakkoasenteiden ja ryhmäajattelun torjumiseksi.

Suomi on ollut ja on monessa suhteessa edelläkävijä niin ohjausjärjestelmien kehittämisessä kuin ennakoinnissakin. Moni asia voisi olla silti vielä paremmin. OECD:n mukaan tarvitsemme muun muassa parempaa tulevaisuuslukutaitoa politiikkatoimien valmisteluun. Meidän on luotava rakenteita, joilla nykyistä paremmin varmistamme strategisen ennakoinnin yhdistämisen osaksi hallituksen strategisia prosesseja. Hallinnossa toteutettavat kokeilu- ja innovaatiotoimet eivät saisi myöskään olla riippuvaisia yksittäisistä henkilöistä.

Meillä Suomessa hallitusohjelma on keskeinen toimintaa ohjaava asiakirja ja usein sen vuoksi katsomme maailmaa neljän vuoden jaksoissa. Kaikkein vaikeimpia systeemisiä kysymyksiä ei ratkaista neljän vuoden hallituskauden aikarajassa. Toimeenpano saattaa jatkua useiden hallituskausien ajan. Siksi hallituskaudesta toiseen siirryttäessä on tärkeää vahvistaa yhteistä ymmärrystä pitkän aikavälin monimutkaisista politiikkahaasteista ja varmistaa pitkäjänteisyys politiikanteossa. Tässä ennakoivan ohjauksen menettelyt voivat olla avuksi.

OECD:n työssä Suomen haasteet on nyt kartoitettu ja alkaa mallin luominen. Pilotit ovat käynnistysvaiheessa. Tavoitteena on käydä aktiivista keskustelua haasteista ja mallin muotoutumisesta. Hienoa olisi jos tämä keskustelu ei jäisi hallinnon sisäiseksi, vaan saisimme näkemyksiä, kehittämisehdotuksia ja vuoropuhelua mahdollisimman laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa.

Katju Holkeri

Finanssineuvos. Kirjoittaja (kuvassa) on avoimen hallinnon työryhmän puheenjohtaja ja mukana valtion ennakoivan ohjauksen kehittämisessä.

Katju Holkeri, kirjoittaja