Kansallisten dialogien toimijat

Venn-diagrammi kansallisen dialogin toimijoista; Operatiivinen ydinryhmä, Keskustelun järjestäjät, Keskustelijat, Yhteenvedon hyödyntäjät

Kansallisissa dialogeissa keskeisimpiä toimijoita ovat keskustelijat ja keskustelujen järjestäjät. Dialogien ja niiden vaikuttavuuden mahdollistamiseksi tarvitaan operatiivinen ydinryhmä huolehtimaan taustajärjestelyistä ja muun muassa yhteenvedon laadinnasta. Yhteenvedon hyödyntäjät ovat myös tärkeitä vaikuttavuuden vuoksi.

Operatiivinen ydinryhmä: • Käynnistää, suunnittelee ja koordinoi kokonaisuutta • Kartoittaa ja päättää aiheen • Kutsuu, innostaa, sitouttaa ja kiittää keskustelunjärjestäjät • Laatii materiaalit • Perehdyttää ja sparraa • Kokoaa ilmoittautumiset ja kirjaukset • Analysoi kirjaukset ja vastaa yhteenvedon laatimisesta • Julkaisee ja välittää yhteenvedon • Tiedottaa ja viestii • Arvioi ja kehittää kokonaisuutta yhdessä muiden toimijoiden kanssa

Keskustelun järjestäjät: Kolmenlaisia järjestäjiä: vakiojärjestäjät, aiheen mukaiset ja avoimella kutsulla   • Varaavat tilan tai alustan • Kutsuvat keskustelijat • Fasilitoivat/ohjaavat ja kirjaavat keskustelun  • Toimittavat kirjaukset operatiiviselle ydinryhmälle • Viestivät keskustelusta • Hyödyntävät kirjauksia ja yhteenvetoa • Haastavat muita mukaan keskustelunjärjestäjiksi

Keskustelijat:   • Osallistuvat eri keskustelunjärjestäjien keskusteluihin tuoden keskusteluihin mukaan omat kokemuksensa aiheesta • Pääsevät käsittelemään omia kokemuksiaan rakentavasti dialogissa

Yhteenvedon hyödyntäjät:   • Hallinto hyödyntää syntynyttä ymmärrystä päätöksenteon ja politiikkatoimien valmistelussa, tulevaisuus- ja ennakointityössä ja hallinnon ja kansalaisjärjestöjen vuoropuhelun ja yhteistyön vahvistamisessa • Keskustelun järjestäjät, keskustelijat ja muut tahot hyödyntävät yhteenvetoa omien tarpeidensa mukaan.

 

Keskustelun järjestäjät

Vakiojärjestäjät

Vakiojärjestäjien joukoksi tavoitellaan koko Suomen kattavuutta ja mahdollisimman laajasti eri ihmisryhmiä tavoittavia toimijoita. Pohjan vakijärjestäjien joukolle muodostavat Poikkeusajan dialogien järjestäjät.  Vakiojärjestäjäksi otetaan kaikki halukkaat ja niistä muodostuu pooli, joista n. 20 järjestää kansallisen dialogin aina. Poolia ylläpitää operationaalinen ydinryhmä (sopimusten laatiminen, rotaatio).

Jotta vakiojärjestäjät sitoutuvat toimintaan ja jotta toiminta ei rakennu innokkaiden yksilöiden varaan, vakiojärjestäjäorganisaatioiden kanssa tehdään sopimus. Tavoitteena on, että vakiojärjestäjät järjestävät keskustelun koko kauden jokaisena keskustelupäivänä (4 keskustelua). Sopimuksella sitoudutaan järjestämään ensimmäisenä kautena 2–4 keskustelua, seuraavana vähintään yksi keskustelu. Jos vakiojärjestäjä ei järjestä kaudella yhtään keskustelua, sopimus purkautuu. Näin huolehditaan siitä, että vakiojärjestäjien joukossa on aktiivisia toimijoita. Sopimuksella sitoudutaan kevyesti myös levittämään tietoa kansallisista dialogeista  ja järjestäjäksi pääsystä.

Vakiojärjestäjillä on valmiiksi Erätauko- tai Verkostokonsultti-/koordinointiosaaminen. Niillä on valmius järjestää keskusteluja itsenäisesti, jolloin ydinryhmän vahvin tuki voi suuntautua aihekohtaisille ja avointen dialogien järjestäjille.

Vakiojärjestäjistä muodostuu vertaisverkosto, jonka innostamisesta ja koordinoinnista vastaa operationaalinen ydinryhmä. Verkostolle järjestetään omia kokoontumisia, dialogeja sekä tarvittaessa koulutusta dialogin fasilitointiin / ohjaamiseen. Vakiojärjestäjät pääsevät vaikuttamaan myös aiheen valintaan.

Operatiivinen ydinryhmä huolehtii siitä, että  yksittäisen keskustelupäivän järjestäjissä on riittävä alueellinen ja ryhmittäinen kirjo.

Aiheen / teeman mukaiset järjestäjät

Ydinryhmä haarukoi aiheen / teeman mukaiset järjestäjät aiheen / teeman mukaisesti. On olennaista tunnistaa keskeiset aiheen / teeman mukaiset toimijat. Aiheen / teeman mukaiset järjestäjät etsitään ja houkutellaan mukaan joka kierrokselle erikseen.

Aiheen / teeman mukaisia järjestäjiä tuetaan keskustelun järjestämisessä ja niille suunnataan koulutusta keskustelun järjestämiseen vastaavalla tavalla kuin Poikkeusajan dialogeissa.  Aiheen / teeman mukaiset järjestäjät ovat potentiaalisia vakijärjestäjiä.

Muut / kaikille avoin –järjestäjät

Kuka tai mikä tahansa organisaatio voi osallistua ja järjestää keskustelukierroksella keskustelun/keskusteluja. Keskustelun järjestäjiä tuetaan keskustelun järjestämisessä ja niille suunnataan koulutusta keskustelun järjestämiseen vastaavalla tavalla kuin Poikkeusajan dialogeissa.

Kansallisen viestinnän toteutuminen on erityisesti tämän joukon aktivoimisen kohdalla tärkeää. On helpompaa lähteä järjestämään keskustelua, jos Kansallisten dialogien teema sekä mahdollisuus keskustelun järjestämiseen on näkynyt valtakunnan mediassa tai sosiaalisessa mediassa.

Motivaatiotekijät

Toimijoiden arvostama kotipesä houkuttelee keskustelunjärjestäjiä järjestämään keskusteluja ja käyttämään siihen omia resurssejaan. Kotipesän, jolta pyyntö ja kannustus keskustelun järjestämiseen tulee, on oltava riittävän tunnettu ja arvostettu taho (esim. Sitra, VM, VNK). Aiheen/teeman mukaisiin keskusteluihin on tärkeää lähteä kutsu aiheeseen liittyvän tahon kanssa yhdessä (esim. OPH,  THL, kunnat, Sitra, VNK, VM Avoin hallinto, kansalaisjärjestöjä).

Viestinnän avulla potentiaalisille järjestäjille on luotava ymmärrys siitä, että Kansallisista dialogeista on myös omalle organisaatiolle hyötyä. Järjestäjille merkittävää voi olla kokemus siitä, että kuuluu johonkin merkittävään kokonaisuuteen ja saa olla mukana laajassa, yhteisessä kokonaisuudessa. Järjestäjille merkittävää voi olla se, että yhteenvedot toimitetaan valtion ja kuntien hallintoon. Toisia järjestäjiä houkuttelee mahdollisuus olla mukana koko keskustelusarjassa, toisia yhden keskustelun järjestäminen.

On huomioitava, että eri sektoreilla on erilainen toimintalogiikka. Järjestöt voivat ketterästi ottaa käyttöön uusia toimintatapoja ja käyttää siihen resursseja, kun se vastaa toiminnan tarpeeseen. Kunnissa / hyvinvointialueilla saatetaan tarvita  hallinnon lupa, jotta resursseja voidaan käyttää  uuteen toimintatapaan. Yrityksillä toiminnan taustalla on taloudellinen perustelu / hyöty. Nämä tekijät saattavat vaikuttaa sitoutumisen asteeseen.

Kunnissa osallisuuden vahvistaminen sekä Kansallisten dialogien kytkeminen osallisuustoimintaan voi olla keskeinen motivaatiotekijä lähteä mukaan. Pitkän tähtäimen tavoitteena voi pitää sitä, että kunnat kirjaavat Kansalliset dialogit osallisuussuunnitelmiinsa / -ohjelmiinsa.

Keskustelunjärjestäjiä rekrytoitaessa henkilökohtainen kontaktointi on tärkeää (soittaminen keskeistä). Rekrytointi tarvitsee tuekseen kansallista viestintää ja näkyvyyttä.

Kansallisten dialogien järjestäjäverkoston luominen

Kansallisten dialogien järjestäjäverkoston luominen käynnistyy, kun operatiivinen ydinryhmä aloittaa toimintansa. Järjestäjäverkoston rakentamisessa pohjana toimii Poikkeusajan dialogien järjestäjäverkosto.

Dialogiosaamisen lisääminen

Kansallisten dialogien seurauksena yhteiskunnan dialogiosaaminen kasvaa keskustelunjärjestäjillä ja keskustelijoilla. Kansallisiin dialogeihin tehdyt materiaalit sekä keskustelun ohjaajille ja kirjureille annettava perehdytys vaikuttavat suoraan erilaisten toimijoiden dialogiosaamisen lisääntymiseen. Erilaisten keskustelunjärjestäjien mukaan saaminen ja erilaisten aiheiden kirjo vaikuttaa myös ymmärrykseen siitä miten monenlaiset organisaatiot voivat dialogia käyttää.

Tavoitteena on myös kasvattaa laajempaa dialogikokonaisuuksien koordinointi- ja järjestämisosaamista. Operatiiviseen ydinryhmään suunnitellaan troikkamallia niin että 2-3 vuoden välein vastuuvetäjät ryhmässä vaihtuvat ja vaihto tehdään saattaen niin että kertynyt osaaminen siirtyy myös uusille tekijöille. Käytännössä tämä troikkamalli tarkoittaa, että uudet vastuuvetäjät voivat tulla toimintaan mukaan jo hiukan ennen kautensa alkua ja väistyvät vetäjät ovat mukana vielä esim muutaman kuukauden sen jälkeen, kun heidän vastuuvetäjäroolinsa on päättynyt.

Operatiivinen ydinryhmä tekee näkyväksi ja suosittelee Keskustelunjärjestäjille erilaisia dialogikoulutuksia. Käynnistysvaiheessa Operatiivinen ydinryhmä voi myös järjestää tarvittaessa koulutusta eri osa-alueista, esimerkiksi dialogin ohjaamisesta, järjestämisestä, kirjaamisesta tai kirjausten analysoimisesta ja yhteenvedon tekemisestä.

Kansalliset dialogit – Kansallisten dialogien tavoitteet ja periaatteet – Kansallisten dialogien toimintamalliSoveltaminenMallin jatkokehitys/evoluutioYhteystiedotTausta ja raportti