Lasten ja nuorten osallisuuden ulottuvuudet

Osallisuus käsitteenä on moniulotteinen ja -tahoinen. Käsitteen sisältö voi olla erilainen käyttäjästä riippuen. Mikäli osallisuutta tarkastelee yksilön näkökulmasta, niin osallisuuteen liittyy ainakin mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja tulla kuulluksi, mahdollisuus toimia ja vaikuttaa prosessiin, mahdollisuus valita osallistuminen tai ei-osallistuminen. Osallisuuteen liittyy myös mahdollisuus saada tietoa ja kuulua johonkin yhteisöön sekä kokemus merkityksellisyydestä. Osallisuuden mahdollistamiseksi on oltava tila, aika, paikka ja asenteet osallistumiselle. Valtaa on kyettävä jakamaan eli osallistumisella pitäisi pyrkiä jakamaan valtaa. Osallisuus on myös yksi hyvinvoinnin edellytys ja osallisuudella tavoitellaan myönteisiä muutoksia.

Kuvassa kuvataan osallisuuden moninaisuutta. Osallisuudessa on tärkeää saada tietoa ja kuulua joukkoon sekä saada kokemus merkityksellisyydestä. Osallisuudessa on lisäksi keskeistä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja tulla kuulluksi sekä mahdollisuus toimia, vaikuttaa prosessiin, osallistua tai olla osallistumatta. Näiden kannalta on tärkeä huomioida, että osallisuuteen liittyy vaikuttaminen ja valta. Osallistumisen kannalta on tärkeää myös huomioida osallistumisen tilat, aika, paikka ja asenteet. Osallisuudella on aina myös sosiaalinen ulottuvuus, joka kytkeytyy hyvinvointiin. Osallistuminen saa aikaan myönteistä muutosta ja transformatiivista kansalaisuutta. Kuvan on tehnyt Tiina Karhuvirta 9. tammikuuta 2020.

Osallisuutta voidaan tarkastella organisaation näkökulmasta. Silloin pohditaan esimerkiksi sitä, millaisia tarpeita organisaatiolla itsellään on. Osallisuuden edistäminen voi perustua lainsäädäntöön, rahoittajan vaateisiin, vaikuttavuuden arviointiin tai yleisempää yhteiskunnallisiin muutoksiin. Osallisuuden edistäminen voi perusta yksittäisen palvelun tai toiminnan tarpeeseen esimerkiksi pohdittaessa palvelujen houkuttelevuutta tai tarve voidaan perustella yksilön näkökulmasta, jolloin tarve osallisuuden edistämiseen voi olla kasvuun ja kehitykseen liittyvää.

Kuvan avulla pohditaan ja tarkastellaan sitä, kenen tarpeesta osallisuutta toteutetaan. Kuvassa esitetyn kolmion huipulla on lapsen tai nuoren tarve yksilönä. Tähän liittyvät kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen, valinnanvapaus ja yhteisöön kuuluminen. Kolmion vasemmassa alanurkassa on palvelun, toiminnan tai muun sellaisen tarve. Tähän liittyvät toimintojen houkuttelevuus, oikea-aikaisuus ja kehittäminen. Kolmion oikeassa alanurkassa on organisaation tarve. Tähän liittyvät rahoitukseen liittyvät vaateet, vaikuttavuuden arviointi ja yhteiskunnalliset muutokset. Kuvan on tehnyt Tiina Karhuvirta 9. tammikuuta 2020.

Lasten kuuleminen ja osallisuus voi olla monitasoista. Osallisuutta suunniteltaessa on mietittävä, minkälaista toimijaroolia lapsille ja nuorille tarjotaan.

Lasten ja nuorten todellinen osallisuus toteutuu silloin, kun heillä on aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa.

Lasten ja nuorten osallisuuden ulottuvuuksia voi hahmottaa myös eri toimintojen kautta. Lasten ja nuorten osallisuus voi toteutua siten, että he osallistuvat ideointiin tai tiedon tuottamiseen esimerkiksi erilaisten kyselyjen kautta. Osallisuus voi toteutua myös erilaisissa suunnitteluprosesseissa tai olemalla mukana tai vaikuttamassa erilaisiin päätöksiin. Lasten ja nuorten osallisuutta voidaan toteuttaa edistämällä toimintaosallisuutta, jolloin lapset ja nuoret organisoivat ja toteuttavat toimintaa. Osallisuutta voidaan tukea myös antamalla tilaa lasten ja nuorten arvioinneille. Alun perin mallia on kehittänyt Anu Gretschel.

Osallisuuden muoto Toimintamalleja

Katso lisää:

Koonti eri osallisuusmalleista englanniksi: https://www.nonformality.org/wp-content/uploads/2012/11/Participation_Models_20121118.pdf

Porin osallisuusmalli https://www.pori.fi/paatoksenteko/osallistu-ja-vaikuta/osallisuus-ja-vuorovaikutusmalli

Tietoa nuorten osallisuuden laatukriteereistä: https://nuoretjaosallisuus.fi/tietoa/