Pitäjäraatien hyvät käytännöt

Mistä on kyse ja miksi se on tärkeää?

Kuopiossa toimii kuusi pitäjäraatia, jotka on perustettu kaupungin kuntaliitosalueille Riistavesi, Vehmersalmi, Karttula, Nilsiä, Maaninka ja Juankoski. Pitäjäraatien toiminta käynnistettiin vuonna 2017 silloisen uuden valtuuston aloittaessa toimikauttaan. Pitäjäraadit toimivat kaupunginhallituksen asettaman lähidemokratiajaoston alaisuudessa ja ne perustettiin toteuttamaan asukaslähtöistä lähidemokratiaa kaupunkia ympäröivälle maaseudulle.

Pitäjäraatien tehtävänä on edistää alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä alueen kehittymistä. Ne tarjoavat alueen asukkaille väylän kehittää alueensa palveluita, demokratiaa ja yrittäjyyttä.

Pitäjäraadit saavat kukin 30 000 euron toimintamäärärahan ja kiinnityksen 90 000 euron kehittämisrahaan, jonka lähidemokratiajaosto jakaa pitäjäraatien esitysten pohjalta.

Mikä toimii ja mitä on saatu aikaiseksi?

Pitäjäraadit toimivat itsenäisesti alueensa lähtökohdista käsin. Raadit eivät ole kaupungin virallisia toimielimiä, vaan ovat osa vapaata kansalaistoimintaa. Pitäjäraadin kausi on kerrallaan kaksi vuotta ja raadit (5-10 jäsentä) valitaan avoimissa pitäjäkokouksissa.  Pitäjäraadin jäsenenä voi toimia alueen asukas, joka haluaa olla mukana ja vaikuttaa oman lähiympäristönsä kehittämiseen.

Pitäjäraadit tekevät tiivistä yhteistyötä alueen järjestöjen, yritysten ja asukkaiden kanssa.

Tukemalla rahallisesti eri yhteistyötahoja on järjestetty kulttuuri ja liikuntatapahtumia, rakennettu reitistöjä ja vapaa-ajanviettopaikkoja, parannettu asuinympäristöä ja tehty alue- ja tonttimarkkinointia, sekä mahdollistettu asukkaiden osallistuminen järjestämällä kulttuuri- ja asioimiskyytejä.

Kehittämisrahalla on tehty turvallisuussuunnitelma kaikkien raatien alueille, on kunnostettu rantoja ja liikuntapaikkoja, tiedottamista mm. sähköiset infotaulut, lisätty asukkaiden viihtyvyyttä kukkaistutuksilla.

Raadit tekevät vuosittain toimintasuunnitelman, missä otetaan huomioon eri ikäryhmät sekä alueet.
Alueen asukkaat tai järjestöt tai yritykset tekevät raadeille hakemuksia toimintansa kulujen kattamiseen. Toiminnan pitää olla kaikille avointa toimintaa.

Raatien tehtäviin kuuluu myös osallistuminen kehittämisohjelmiin tiedonkerääjinä sekä lausuntojen antajana, ja välittää tietoa yhteistyökumppaneilta alueen asukkaille sekä järjestää asukastilaisuuksia.

Mitkä ovat tulevaisuuden näkymät?

Pitäjäraatitoimintaa hallinnoi Kuopion kaupungin kansalaistoiminnan palvelut, jossa aluekoordinaattorin tehtävänä on koordinoida pitäjäraatitoimintaa (tehtävänimike muuttuu osallisuuskoordinaattoriksi 6/2023). Alue-/osallisuuskoordinaattori toimii Kuopion kaupunginhallituksen alaisen lähidemokratiajaoston kokousten valmistelijana.

Lähidemokratiajaoston jäseninä on kaupunginhallituksen jäseniä, joten yhteys päättäjiin on tiivis. Jaoston jäsenet ovat olleet halukkaita vierailemaan pitäjäraatien kokouksissa. Lähidemokratiajaosto kokoontuu noin 1,5 kk välein. Pitäjäraatitoiminta on osoittautunut hyväksi lähidemokratian ja osallisuuden edistämisen toimintamalliksi ja näkyvissä ei ole oleellisia muutoksia toimintamalliin. Korona-pandemian aikana pitäjäraatien merkitys kirkastui entisestään myös kaupungin johdolle ja päättäjille. Raatien paikallistuntemuksesta oli merkittävä apu esim. läheisavun koordinoinnissa ja kyläturvallisuuden kehittämisessä.

Pitäjäraadit perustettiin aikoinaan liitoskuntiin varmistamaan lähidemokratian toteutuminen oman kuntahallinnon lakattua. Kuopiossa on kuitenkin maaseutualueita, jotka eivät kuulu pitäjäraatialueisiin ja näiden osalta käydään keskustelua, tulisiko pitäjäraatitoimintaa laajentaa kattamaan myös ”katvealueet”. Samoin keskustelua käydään myös siitä, millainen malli rakennettaisiin kaupunkialueille, jotta myös lähiöissä olisi osallisuuden ja lähidemokratian malli. Valmistelu erilaisten osallisuuden mallien kehittämiseksi on käynnissä (mm. osallistavan budjetoinnin kokeiluja on suunniteltu), mutta rajallisten resurssien vuoksi uusia toimintamalleja ei ole vielä otettu käyttöön.

Pitäjäraatitoiminnan kehittämistä tehdään jatkuvasti pyrkimyksenä vähentää toimintamallin turhan raskasta hallintoa. Tavoitteena on mahdollistaa ketterä, alueen asukkaiden toiveisiin ja tarpeisiin perustuva maaseutualueiden asukkaiden hyvinvoinnin ja elinympäristön kehittäminen. Vuoden 2022 loppupuolella toteutettiin pitäjäraatien kehittämispäivä ja vuoden 2023 alussa kysely toiminnan kehittämisajatuksista ja näiden pohjalta jatketaan yhteistä toiminnan kehittämistä raatilaisten (asukkaiden), viranomaisten ja päättäjien kesken. Pitäjäraatien toimintamääräraha ja kehittämisraha päätetään vuosittain talousarviossa, joten sinänsä toiminnan laajuus/pysyvyys on aina riippuvainen kunnan taloustilanteesta.

Lisätietoja Kuopion nettisivuilta

Tilastotietoa pitäjäraadeista:

alue	liittymisvuosi	välimatka Kuopion torille	asukasluku
Riistavesi	1973	37 km	2050
Vehmersalmi	2005	50	1800
Karttula	2011	45	3500
Nilsiä	2013	55	5700
Maaninka	2015	43	3300
Juankoski	2017	61	4100