Drivers of Trust in Public Institutions in Finland.
5.5.2021

OECD:n luottamusarviointi antaa Suomelle suosituksia toimista, joilla voidaan vahvistaa kansalaisten luottamusta hallintoon

OECD:n arviointi antaa ajankohtaista tietoa kansalaisten luottamuksesta hallintoon ja julkisiin instituutioihin Suomessa ja tarjoaa suosituksia siihen, miten hallinto voi kehittää toimintaansa kansalaisten luottamuksen vahvistamiseksi ja säilyttämiseksi. Arvioinnin loppuraportti julkistettiin 4.5.2021.

Suomalaisten luottamuksessa merkittäviä eroja

Suomi on vahvan luottamuksen maa ja on pärjännyt hyvin kansainvälisissä luottamusvertailuissa. OECD:n arviointiraportti kuitenkin osoittaa, että korkeasta kansallisesta keskiarvosta huolimatta kansalaisten luottamus eri instituutioihin vaihtelee. Kyselyn mukaan kansalaisista 66 % luottaa valtionhallintoon, hallitukseen 61 %, eduskuntaan 53 % ja kuntahallintoon 52 %. Lisäksi luottamuksessa on merkittäviä alueellisia ja väestöryhmien välisiä eroja. Luottamus julkisiin instituutioihin ja hallintoon on heikompaa maaseudulla, matalammin koulutetuilla ja alemman tulotason kotitalouksissa. Jos luottamuksen eriytymiskehitys syvenee, se saattaa OECD:n mukaan heikentää yhteenkuuluvuutta ja Suomen kykyä selviytyä väestön ikääntymisestä, ilmastonmuutoksesta, digitalisaatiosta ja työn muutoksista johtuvista haasteista.

Arviointi kiinnittää huomiota ”suomalaiseen paradoksiin”

Vaikka kansalaisten luottamus julkisiin instituutioihin ja tyytyväisyys demokratiaan on korkealla, niiden ihmisten osuus, jotka uskovat voivansa vaikuttaa poliittisiin prosesseihin on Suomessa pieni verrattuna muihin korkean luottamuksen maihin. OECD korostaakin, että tiettyjen väestöryhmien mahdollista syrjäytymistä olisi torjuttava Suomessa edistämällä laajempaa sosiaalista vuoropuhelua.

OECD analysoi luottamukseen liittyviä haasteita Suomessa ja yksilöi mahdollisuuksia puuttua niihin. Raportin toimenpidesuositukset korostavat julkisen hallinnon kykyä vastata kansalaisten muuttuviin odotuksiin, tarpeisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Toimivien, laadukkaiden ja saavutettavien julkisten palveluiden lisäksi keskeistä on turvata vakaa taloudellinen toimintaympäristö. OECD:n suositukset julkisille instituutioille ja hallinnolle liittyvät luottamuksen mittaamisen parantamiseen, kansalaisten odotuksia ja tarpeita vastaaviin palveluihin, osallistavampiin valmistelun ja päätöksenteon muotoihin, avoimuuden lisäämiseen, hallinnon integriteettiin sekä oikeudenmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen.

Avoimuuden merkitys luottamuksen rakentamisessa

OECD:n mukaan avoimuutta parantamalla Suomen on mahdollista vastata ”suomalaisen paradoksin” haasteeseen. Arviointi osoittaa, että avoimuus ja kansalaisten osallistuminen vaikuttavat vahvasti kuntahallintoon kohdistuvaan luottamukseen. Lisäksi niillä on heikompi, mutta merkittävä vaikutus kansalaisten luottamukseen valtionhallintoon. Suomessa hallinnon avoimuus on suhteellisen korkealla tasolla, mutta parannuksia tarvitaan sen varmistamiseksi, että kansalaiset saadaan mukaan kaikkiin poliittisen päätöksenteon valmistelun vaiheisiin. Kansalaisyhteiskunnan toimijoille olisi annettava säännöllisemmin palautetta heidän osallistumisestaan ja panoksestaan yhteiskunnan hyväksi. Erityisen tärkeää olisi edistää deliberatiivisten osallistumismenetelmien ja dialogien käyttöä ja varmistaa, että myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevilla on mahdollisuus osallistua. Näin voidaan varmistaa demokratian jatkuvuus ja vahvistaa osallistumisen legitimiteettiä.

Hallinnon toimet koronakriisissä ovat vaikuttaneet kansalaisten luottamukseen

OECD:n mukaan suomalaiset suhtautuivat hyvin luottavaisesti hallinnon kykyyn hallita koronaepidemiaa tiedottaa kansalaisille ja puuttua epidemian taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin seurauksiin. Henkilöt, joilla oli vahvempi luottamus julkisiin instituutioihin, noudattivat tunnollisemmin koronakriisin aikana asetettuja rajoituksia ja annettuja ohjeistuksia. OECD korostaakin luottamuksen merkitystä kriisien kohtaamisessa ja niistä selviytymisessä.

Raportin jatkoaskeleet

OECD:n suositukset otetaan tarkasteluun poikkihallinnollisessa työryhmässä. Työryhmä käy läpi suositukset ja selvittää, mitä niistä voi edistää jo olemassa olevissa ohjelmissa tai hankkeissa ja mitkä puolestaan vaativat pidempää valmistelua tai lisäselvityksiä.

Luottamusarvioinnin tilasi valtiovarainministeriö ja sen toteutuksesta vastasi OECD:n julkisen hallinnon osasto (Directorate for Public Governance). OECD hyödynsi arvioinnin aineistoina muun muassa Tilastokeskukselta tilattua kyselytutkimusta, VNK:n organisoimaa ja säännöllisesti toteutettavaa Kansalaispulssi-kyselyä ja Poikkeusajan dialogien yhteenvetoja. Lisäksi OECD haastatteli suomalaisia julkisten instituutioiden, hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä tutkijoita.

Lisätietoja:

Katju Holkeri, valtiovarainministeriö, puh. 0295 530 087, katju.holkeri(at)vm.fi
Onni Pekonen, valtiovarainministeriö, puh. 0295 530 616, onni.pekonen(at)vm.fi

OECD:n luottamusarvioinnin englanninkielinen loppuraportti ”Drivers of Trust in Public Institutions in Finland”