Yksilötason osallisuudessa voidaan hyödyntää lasten ja nuorten omia ympäristöjä, kuten päiväkoteja, kouluja, oppilaitoksia, järjestöjä tai vaikka nuorisotaloja tai nuorten työpajoja. Koulukodeissa, nuorisovankiloissa tai perhekuntoutuskeskuksissa voi kuulla lapsia ja nuoria, joita muutoin voi olla vaikea tavoittaa.
Osallisuustoimintojen toteuttaminen voi edellyttää eri toimijoiden välistä yhteistyötä, verkostoitumista sekä eri ammattiryhmien ja vapaaehtoistoimijoiden ammatillisen osaamisen hyödyntämistä.
Kun osallisuustyötä tehdään laadukkaasti, lasten ja nuorten kokemuksia ja näkemyksiä selvitetään sekä yksilöinä että eri ryhmien jäseninä. Yksilöiden ja ryhmien kuuleminen voivat täydentää toisiaan ja siten lisätä viranomaisen ymmärrystä esimerkiksi lapsiin ja nuoriin kohdistuvien päätösten vaikutuksista. Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen edellyttää systemaattisia ja vaikuttavia rakenteita. Erilaisten rakenteiden lisäksi tarvitaan kehittyviä menetelmiä kuulla lapsia ja nuoria yksilöllisesti.
Tyypillisiä yksilöiden kuulemisen keinoja ovat kuulemistilaisuudet. On tärkeää huomioida, että kuuleminen on yksi tapa lasten ja nuorten osallistumiseen, mutta se ei ole yksin riittävää. Kuulemistilaisuuksia voidaan järjestää esimerkiksi erilaisia politiikkaohjelmia valmisteltaessa (esim. Vanupo), lainsäädäntöuudistuksissa tai asetuksia laadittaessa (esim. koulutukseen liittyvät). Esimerkiksi yhdeksäsluokkalaisille tarkoitettu Nuorten parlamentti voidaan ymmärtää lainsäätäjien mahdollisuudeksi kuulla nuoria nuorten itsensä määrittelemistä asioista.
Kuulemistilaisuuksien ilmapiiriin tulee kiinnittää lasten kanssa toimittaessa erityistä huomiota. Heidän on voitava kokea, että kaikki mielipiteet ja ajatukset ovat luvallisia ja ne on toivottavaa tuoda julki ja että niitä arvostetaan. Kuulemistilaisuuksia järjestettäessä on huomioitava se, että tilaisuus on kaikin puolin esteetön eli niin käytettävät ilmaisut, etukäteismateriaalit kuin fyysiset, sosiaaliset ja psyykkiset olosuhteet on luotava saavutettaviksi ja turvallisiksi. Tästä tarkemmin kortissa 5. Osallistujien erilaiset tarpeet.
Merkittäviä nuorten yksilöllisiä osallistumistapoja ovat olleet esimerkiksi YK-nuorisodelegaattiohjelma ja Nuorten Agenda 2030-ryhmä, jotka kytkeytyvät ministeriöiden työhön. Lapsen oikeuksien päivänä 2019 järjestettiin Lapset valtaavat valtioneuvoston -tapahtuma, johon osallistui 100 lasta ja nuorta eri puolilta Suomea. Tilaisuudessa lapset ja nuoret osallistuivat kuuteen työpajaan, joissa valmisteltiin näkökulmia lasten istuntoon. Lasten istunnossa työpajojen tulosten pohjalta valmisteltiin Lasten tahto -julistus, joka luovutettiin päivän päätteeksi oikeuskanslerille ja apulaisoikeusasiamiehelle sekä myöhemmin seuraavaan hallituksen iltakouluun.
Pienten lasten on usein hankala sanallistaa toiveitaan ja tavoitteitaan. Heidän läheistensä ja heidän kanssaan työskentelevillä on usein tietoa lasten tarpeista. Perheen kautta kuulemisen ei tulisi kuitenkaan tarkoittaa sitä, että lasten mahdollisuutta sanoa mielipiteensä ei arvosteta.
Perheen osallisuudessa viranomaisten välinen yhteistyö voi tuottaa tuloksia. On tärkeää huomata ja analysoida, keneltä saadaan vastauksia ja minkälaiset perheet jäävät ulkopuolelle. Esimerkiksi kunnallisen tai yksityisen päivähoidon kautta tavoittaa vain osan lapsiperheistä.
Perheiden osallisuutta on toteutettu esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelussa ja varhaiskasvatuksessa. Osallistumisessa perheen tulkinta voi olla laajempi ja pitää sisällään myös ne lapselle tärkeät aikuiset, jotka eivät ole hänen huoltajiaan. Pitää kuitenkin muistaa, että lapsilla on oikeus osallistua myös itsenäisesti, ei vain perheen jäsenenä
Nuortenideat.fi-vaikuttamispalvelu
Nuortenideat.fi on vaikuttamispalvelu kaikille nuorille Suomessa. Valtakunnallinen Nuortenideat.fi on osa oikeusministeriön verkossa toimivia demokratiapalveluita. Kehittämistyössä on ollut mukana sekä nuoria että nuorisoalan toimijoita (mm. kuntia, järjestöjä ja kouluja). Vaikuttamispalvelua voivat käyttää nuoret ja nuorten kanssa toimivat tahot.
Nuortenideat.fi tarjoaa matalan kynnyksen osallistua, vaikuttaa sekä kertoa omat mielipiteet organisaatioiden toiminnan kehittämiseksi. (Ks. muut demokratia.fi-palvelut)
Palvelun tavoitteet:
– Tukea vuorovaikutusta sekä yhteistyötä nuorten ja kunnan, oppilaitosten, järjestöjen tai muiden toimijoiden välillä.
– Tuoda nuorten mielipiteet esiin, keskustella niistä ja huomioida ne päätöksenteossa.
– Tarjota nuorille esteetön ja tasa-arvoinen mahdollisuus kertoa, kysyä ja tulla kuulluksi
– Tarjota nuorille mahdollisuus seurata asioiden käsittelyä ja niistä tehtyjä päätöksiä.
Viranomaiset ja nuorten parissa toimivat voivat ottaa Nuortenideat.fi-palvelun käyttöönsä ja osallistaa nuoret nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn sekä kuulla nuoria heitä koskevissa asioissa. Nuortenideat.fi tarjoaa nuorille digitaalisen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuden paikallisiin, alueellisiin sekä valtakunnallisiin aiheisiin.
Palvelun tavoite on vahvistaa nuorten toimijuutta ja tarjota heille yhdenvertainen ja vuorovaikutteinen tapa osallistua päätöksentekoon. Nuortenideat.fi-vaikuttamispalvelussa nuoria ohjataan ideoiden ja aloitteiden laatimisessa ja vaikuttamiseen liittyvissä aiheissa. Toimilla edistetään ja lisätään nuorten osallisuutta koskevaa tietoisuutta sekä laajennetaan ja syvennetään nuorten ja viranomaisten välistä vuoropuhelua.
Kaksikielinen palvelu on osa oikeusministeriön demokratiapalveluita verkossa (www.demokratia.fi). Palvelun tuottavat yhteistyössä Koordinaatti, oikeusministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.
Katso lisää:
Oppivelvollisuus – mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen? Nuortenideat.fi:ssä: https://www.nuortenideat.fi/fi/ideat/2315/
