Ymmärrettävyys, osallisuus, avoimuus ja viestintä

Ymmärrettävyys – Hyvän virkakielen koulutus ja tuki kaikille

Hyvästä virkakielestä on tehty e-kurssi. Luodaan ohjeistus ja ohjelma, jolla varmistetaan, että valtion virkamiehet ja työsuhteiset työntekijät suorittavat kurssin. Liitetään verkkokurssi myös osaksi uusien työntekijöiden perehdytystä. Yhteistyössä kuntien ja Kuntaliiton kanssa pyritäänvarmistamaan, että kurssin käyneitä on kattavasti myös kuntahallinnossa.

Kielen ja viestinnän asiantuntemusta sekä laajaa kielikäsitystä tarvitaan paitsi hallinnon asiakkaille suunnatussa viestinnässä ja palveluissa myös johtamisessa, päätöksenteossa ja eri asiantuntijoiden tekemässä valmistelutyössä.

Koulutuksen lisäksi tarvitaan siksi jatkuvaa taitojen parantamista ja ylläpitämistä ja tukea virastoissa tai työpaikoilla. Tuki on tarpeen, kun tuotetaan uusia palveluja tai uudistetaan toimintaa, mutta myös päivittäisessä työssä. Selkeän kielen ohjelmalla tuetaan myös sitä, että virastoissa ja työpaikoilla nykyistä enemmän käytetään kielen ja käytettävyyden asiantuntijoita kaikkien tukena. Käytetyn kielen tulee olla selkeää ensisijaisesti kansalaisen näkökulmasta.

Hyvän virkakielen verkkokurssin lisäksi Kotimaisten kielten keskus valmistelee parhaillaan kolmivuotisessa hankkeessa (2019–2021) laajempaa virkakielen verkko-opiskelumateriaalia.

Selkeä kieli tarkoittaa myös syrjimätöntä kieltä. Jokaisella viranomaisella on lakisääteinen velvollisuus ehkäistä syrjintää ja edistää kaikessa toiminnassaan sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Ymmärrettävyys – Selkokielen osaamisen tason nostaminen hallinnossa

Selkeän kielen taidon lisäksi on tärkeää, että hallinnossa on myös nykyistä laajemmin tietoa ja osaamista selkokielestä. Selkokielen tarvitsijoita on Suomessa arvion mukaan jopa 700 000 (Selkokeskus 2019). Toteutetaan e-kurssi selkokielestä. Laaditaan kurssia tukevaa markkinointimateriaalia, joka toimii samalla johdantona selkokieleen. Erityisesti selkokielen osaamisesta hyötyvät ne hallinnonalojen viranomaiset, jotka tekevät suoraa asiakastyötä kansalaisten kanssa tai tuottavat heille erilaisia hallinnollisia tekstejä kuten päätöksiä, lomakkeita tai ohjeita. Tavoitteena on, että selkokielen osaamisen lisääntyminen johtaa myös selkokielen käytön ja selkokielisen materiaalin määrän kasvuun.

Ymmärrettävyys – Visualisointiin rautalankamalleja

Selkeän tekstin ja puheen lisäksi ymmärrettävyyttä ja saavutettavuutta edistävät onnistuneet visualisoinnit. Toteutetaan tukimateriaalipaketti, johon kerätään hyvän visualisoinnin periaatteita ja onnistuneita käytännön esimerkkejä hallinnosta. Visualisointikurssi on e-oppivassa. Visualisointikurssille on tulossa jatkoa.

Ymmärrettävyys – Virkamiesten saavutettavuusosaamisen lisääminen

Varmistetaan, että julkishallinnon saavutettavuusosaaminen lisääntyy ja julkisissa verkkopalveluissa ymmärrettävä ja selkeä sisältö nousevat esille. Toteutetaan yhteistyössä Celian kanssa lyhyt kurssi e-oppivaan saavutettavuuden ja selkeän sisällön yhteydestä.

• • • Saavutettavuuden ja selkeän sisällön yhteydestä on julkaistu lyhyt kurssi e-oppivassa. Kurssin kouluttajina toimivat Celian asiantuntijat.
    • Kotimaisten kielten keskus valmistelee laajempaa virkakielen verkko-opiskelumateriaalia täydentä-mään aiempaa Hyvän virkakielen verkkokurssia.

Osallisuus – Kansalaisjärjestöakatemia – virkamiehille oppia ja yhteyksiä kansalaisjärjestöihin

Ensimmäinen kansalaisjärjestöakatemia järjestettiin 1.10 kansalaisvaikuttamisen päivänä. Se järjestettiin yhteistyössä Allianssin, Kansalaisareenan, Marttojen, MLL:n, Suomen punaisen ristin, Näkövammaisten liiton, Vallin ry:n ja oikeusministeriön kanssa. Kansalaisjärjestöakatemian tavoitteena on vahvistaa virkamiesten kansalaisjärjestötoiminnan tuntemusta ja ymmärrystä kansalaisjärjestöjen erilaisista rooleista ja toimintatavoista. Tarkoituksena on tukea virkamiesten ja järjestötoimijoiden välistä verkostoi-tumista ja kontaktien luomista. Tavoitteena on näin lisätä yhteistä ymmärrystä ja vuoropuhelua hallinto- ja kansalaisjärjestötoimijoiden välillä. Akatemia onnistui hyvin. Sen yhteydessä järjestettiin myös kahdeksan dialogikeskustelua, joissa syvennettiin vuoropuhelua järjestöjen ja virkamiesten kesken. Kansalaisjärjestöakatemia järjestettiin etänä ja sen tallenteesta sekä keskusteluista tehdään laaja materiaalipaketti. Akatemia jatkuu maaliskuussa treffitorilla. Tavoitteena on, että silloin järjestöjen edustajien ja virkamiesten olisi mahdollista tavata kasvokkain. Aluekierroksen tilaisuuksissa tuli paljon toiveita, niin viranhaltijoilta kuin järjestöväeltä, vastaavien akatemioiden järjestämisestä alueellisesti. Nyt järjestetyn akatemian materiaalia ja tuloksia on mahdollista hyödyntää alueellisten tilaisuuksien järjestämiseksi. Tämä työ on lähtemässä käyntiin jo useammalla alueella.

Osallisuus – Vanhusneuvostopäivän ja lapsen oikeuksien ajankohtaispäivän rinnalle luodaan uutena vammaisneuvostopäivä

On tärkeää, että vammaisneuvostojen edustajilla on nykyistä enemmän mahdollisuuksia valtakunnalliseen kokemusten- ja tiedonvaihdon sekä yhteiseen kehittämiseen. Vanhusneuvostopäivä on nyt järjestetty useampana vuonna. Jatkossa myös vammaisneuvostoille järjestetään vastaavanlainen vuotuinen päivä, joka voi olla osin myös yhteinen vanhusneuvostopäivän kanssa. Vammaisneuvostopäivän suunnittelu aloitetaan yhteistyöllä. Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan VANE:n kanssa ja kuulemalla vammaisneuvostojen jäsenten toiveita päivän tavoitteista.

• • • Vanhusneuvostopäivä järjestettiin 21.10.2020 verkkotilaisuutena teemalla ”Ikäihmiset yhteiskunnan voimavarana”. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä VTKL:n, Valli ry:n, Ikäinstituutin, UKK-instituutin, OM:n ja STM:n kanssa
    • Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä järjestetään Helsingissä verkkotilaisuutena 19.11.2020 yhteistyössä lapsiasianvaltuutetun ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa. Teemana on tänä vuonna ”Lapset, korona ja talous”.

 Julkisuuslain noudattamista vahvistetaan

Oikeuskanslerin kokemus viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain soveltamisesta osoittaa sen olevan edelleenkin puutteellista. Oikeuskanslerille saapuvista kanteluista merkittävä osa koskee julkisuuslain noudattamista. Hallitusohjelman linjauksen mukaisesti julkisuuslain noudattamista vahvistetaan tiukentamalla viranomaisten velvollisuutta julkisuuslain ja sitä koskevan oikeuskäytännön julkisuusmyönteiseen noudattamiseen sekä selvittämällä nykyistä selkeämmät seuraamukset lain rikkomisesta.

Tavoitteena on julkisuuslain julkisuusmyönteisen noudattamisen vahvistaminen erityisesti eettisen ja tavoitteellisen kehittämisen kautta. Koska julkisuuslain ja tietosuojasääntelyn tulkinnat ovat myös monin osin aidosti rajatapauksia ja salassa pidettävän tiedon oikeudeton luovuttaminen on myös tiukasti sanktioitu.

Avoimuus – Sitoutumisen vahvistaminen

Päivitetään avoimen hallinnon tukipaketti ja sen kieliversiot. Päivityksessä lisätään ja kehitetään materiaalia erityisesti seuraavilta osa-alueilta 1) nuorten (alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret) osallisuuden mahdollistaminen ja tukeminen 2) kieliryhmien huomioiminen hallinnon avoimuuden edistämisessä ja  vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisessä sekä tietoa kielellisistä oikeuksista ja keinoista niiden edistämiseen 3) yhdenvertaisuusnäkökulma 4) saavutettavuus, jotta voidaan tukea uutta saavutettavuutta koskevaa lakia (laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019) ja varmistaa myös vammaisten henkilöiden mahdollisuuden tiedonsaantiin ja osallisuuteen. Saavutettavuusosio toteutetaan yhteistyössä Celian ja muiden saavutettavuustahojen kanssa.

Tukipakettiin sisällytetään myös tietoa siitä, miten virkamiehet, viranhaltijat ja julkisen sektorin henkilöstö voivat osallistua keskusteluihin sosiaalisessa mediassa sekä miten kohdata ja osallistaa kansalaisia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Vahvistetaan avoimuuspelin markkinointia kehittämisvälineenä ja toteutetaan avoimuuspelin ruotsinkielinen versio.

Laaditaan eOppivaan avoimuuskoulutus suomeksi ja ruotsiksi. Sisältöön liitetään perustietoa myös julkisuuslaista ja esimerkiksi henkilötietojen suojasta. Yksi koulutuksen osio käsittelee sisäistä osallisuutta.

Avoimuuden ja osallisuuden tulee olla arjen työhön nivoutuvaa, Kartoitetaan, mitä mahdollisuuksia ja keinoja on tukea virkamiehiä siinä, että he toimivat mahdollisimman avoimesti virkatoimissaan.

Avoimuuden tulee olla lähtökohtaisesti sisällä hallinnon toimintatavoissa ja asenteissa, ei ylimääräistä kuormitusta aiheuttava irrallinen työtehtävä.

Viestintä – Johdon sitoutumisen tuki

Toteutettiin aluekierros, jossa käydään vuoropuhelua alueiden kaupunkien ja kuntien johdon ja viranhaltijoiden sekä alueella toimivien valtion virkamiesten kanssa työstä avoimuuden, osallisuuden ja luottamuksen vahvistamiseksi. Tavoitteena on myös vahvistaa avoimuutta tukevaa viranomaisten välistä yhteistyötä ja viestintää.

• • • ”Luottamusta rakentamassa” – aluekierros on juuri päättynyt. Sen kuluessa järjestet-tiin eri puolilla Suomea 7 suomenkielistä ja 1 ruotsinkielinen tilaisuus kuntien ja valtion viranhaltija- ja virkamiesjohdolle. Lisäksi järjestettiin 5 tilaisuutta kansalaisjärjestöille. Helsingissä pidettäväksi suunniteltu tilaisuus siirtyi kevääseen 2021, jotta se voisi olla kasvokkain pidettävä tilaisuus. Syksyn muut tilaisuudet ovat olleet etänä, lukuun ottamatta Rovaniemen tilaisuutta, jossa oli mukana myös paikalla pidetty osio. Tilaisuuksien yhteydessä on järjestetty yhteensä 26 Erätauko-dialogikeskustelua. Keskustelujen yhteenvetoja on hyödynnetty avoimen hallinnon strategian laadinnassa. Niitä hyödynnetään myös julkisen johtamisen käynnistyvissä kehittämishankkeissa.

Viestintä – Hyvien käytäntöjen jakaminen

Kerätään ja nostetaan entistä paremmin näkyville kotimaisia ja kansainvälisiä hyviä käytäntöjä ja työkaluja avoimen hallinnon edistämisessä.

Yksi tärkeä osa-alue hyvien esimerkkien jakamisessa on tiedon löydettävyys ja saavutettavuuslainsäädännön (306/2019) tarkoittama saavutettavuus esimerkiksi nettisivujen kautta. Verkkopalvelujen tulee olla saavutettavuussuositusten mukaista tasoa AA.