Lasten ja nuorten kuulemista ja vaikuttamismahdollisuuksia säännellään erityisesti heihin kohdistuvalla lainsäädännöllä (esim. nuorisolaki, lastensuojelulaki, perusopetuslaki, varhaiskasvatuslaki), mutta myös esimerkiksi hallintolain (41 §) ja kuntalain (22 §) turvaamat vaikutusmahdollisuudet kuuluvat kaikille, myös lapsille, vaikka tästä ei ole erikseen mainintaa laissa.

Lapsen oikeuksien sopimus

Lapsen ja nuoren oikeuksia suojaava, kaikkia alle 18-vuotiaita koskeva YK:n lapsen oikeuksien sopimus on Suomessa voimassa lakina. Yksi sopimuksen keskeisiä periaatteita on lasten näkemysten huomioon ottaminen. Jokaisen lapsen oikeus tulla kuulluksi ja otetuksi vakavasti on yksi yleissopimuksen perusarvoista.

Lapsen oikeuksien sopimus

Artikla 12. Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Lapsen mielipide on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Artikla 13. Lapsella on oikeus hakea, vastaanottaa ja levittää tietoa ja ajatuksia voidakseen vapaasti ilmaista itseään, kunhan se ei loukkaa muiden oikeuksia.

Artikla 13. Lapsella on oikeus hakea, vastaanottaa ja levittää tietoa ja ajatuksia voidakseen vapaasti ilmaista itseään, kunhan se ei loukkaa muiden oikeuksia.

Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa antamaan lapselle mahdollisuuden tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa ja se korostaa lapsen roolia aktiivisena toimijana ja oikeuksien haltijana.

Näkemyksiään esittämällä lapset voivat tuoda asioiden käsittelyyn merkittäviä näkökulmia ja kokemuksia, ja siksi heidän näkemyksensä pitäisi ottaa huomioon päätöksenteossa ja politiikan suunnittelussa sekä laadittaessa ja arvioitaessa lakeja ja/tai toimenpiteitä.

Lapsella on mahdollisuus mutta ei velvollisuutta ilmaista näkemyksensä.
Lapsen oikeuksien sopimus on oikeudellisesti velvoittava ja se tulee ottaa huomioon lapsia koskevia päätöksiä tehtäessä. Lapsen oikeuksien sopimuksen 3. artiklan mukaisesti lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Jotta lapsen etu voidaan ottaa ensisijaisesti huomioon, päätöksen vaikutukset lapsiin on tunnistettava.

Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa arvioimaan, miten lapsen oikeudet toteutuvat.

Kansallinen lapsistrategia, lapsen oikeuksien viestintästrategia sekä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, mutta myös valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma sekä kansallinen demokratiaohjelma ovat esimerkkejä toimenpiteistä, jotka osaltaan edistävät lasten osallistumisoikeuksia.

Perustuslaki

Perustuslain mukaisesti yksilöillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen (2 §) ja julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua (14 §). Lapsen oikeus vaikuttaa on turvattu perustuslain 6. pykälässä. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Nuorisolaki

Nuorisolain 24. pykälä toteaa:

Nuorten mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa nuorisovaltuustossa tai vastaavassa nuorten vaikuttajaryhmässä säädetään kuntalain (410/2015) 26 §:ssä.

Sen lisäksi, mitä tässä laissa tai muualla laissa säädetään, kunnan ja valtion viranomaisen tulee tarjota ja järjestää nuorille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikallista, alueellista ja valtakunnallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn tai heitä tulee muutoin kuulla mainituissa asioissa. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.

Nuorisolain 3 §:n mukaan nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa nuorisopolitiikalla nuorten kasvu- ja elinolojen sekä sukupolvien välisen vuorovaikutuksen parantamista.

Osallisuus

Demokratiassa mahdollistetaan kaikille tasavertainen oikeus osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Osallisuus on mahdollisuutta vaikuttaa, tulla kuulluksi ja olla arvokas osa yhteisöä.

“Osallisuus on ihmisen sosiaaliseen perusluonteeseen liittyvää kuulumista johonkin, olemista, elämistä ja toimimista yhteydessä muihin ihmisiin. Osallistuminen puolestaan on toimintaa, joka voi edistää osallisuutta mutta joka itsessään ei voi olla osallisuuden synonyymi – ei vaikka se täyttäisi millaiset laatukriteerit.” (Nivala ja Ryynänen 2013)

Myös lapsilla ja nuorilla on oikeus osallisuuteen. Lasten ja nuorten osallisuus vaatii usein aikuisten tukea. Osallisuus on oikeus saada tietoa ja ilmaista mielipiteensä.

Osallisuus
• Ei tarkoita lapsen oikeuksien sopimuksen ja perustuslain näkökulmasta pelkästään lasten ja nuorten kuulemista ja heidän näkemystensä kirjaamista.
• On myös näkemysten huomioon ottamista päätöksenteossa.
• On tämän huomioon ottamisen kirjaamista näkyviin esimerkiksi yksittäisen päätöksen perusteluihin siten, että lapset ja nuoret ymmärtävät, miten heidän näkemyksensä on vaikuttanut – tai miksi sen mukaan ei ole voitu toimia.

Katso lisää:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koonti lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia koskevista laeista: https://thl.fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/johtamisen_tueksi/lasten_ja_nuorten_vaikuttamismahdollisuudet
”Kuullaan, mutta ei kuunnella” Lasten osallistumisoikeudet Suomessa. Arviointiraportti (2020): http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162085/OM_2020_10.pdf?sequence=1&isAllowed=y