Kehittyvä teknologia haastaa ja kehittää demokratiaa
Mika Honkanen, johtava asiantuntija, Digi- ja väestötietovirasto
Kehittyvä teknologia vaikuttaa demokratian kehittymiseen ja luo uusia mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon. Avoimen hallinnon kumppanuushankkeen tehtävänä on kehittää valtioiden harjoittamaa demokratiaa maailmanlaajuisesti.
Demokratian toimivuuden kannalta on tärkeää, että kansalaiset voivat osallistua hallinnon toimintaan. Viranomaistoiminnan julkisuus on Suomessa perustuslakiin (12§) kirjattu kansalaisten perusoikeus ja julkisen hallinnon toiminnan lähtökohta.
Osallisuus on tärkeää myös siksi, että sen avulla julkinen hallinto saa lisää osaamista toimintansa tueksi. Suomen strategiana on ollut pärjätä maailmanlaajuisessa kilpailussa korkealla erikoisosaamisella, eikä halvalla työvoimalla. Merkittävä määrä yhteiskunnallisia resursseja kohdennetaan siihen, että mahdollisimman moni opiskelee ja hankkii mahdollisimman hyvän osaamisen.
Suomessa valtionhallinnossa työskentelee 78 000 ihmistä, joista suurin osa tekee tietotyötä. Korkeakoulutettujen osuus on noin 41 % väestöstä. Yli 90 % korkeakoulutetuista työskentelee siis valtionhallinnon ulkopuolella. Avoimen hallinnon näkökulmasta on tärkeää miettiä, miten isosta osaamispääomasta saataisiin enemmän hyötyä Suomelle.
Avoimen hallinnon kumppanuus kehittää demokratiaa maailmanlaajuisesti
Avoimen hallinnon kumppanuus (Open Government Partnership, OGP) on kansainvälinen aloite, jolla pyritään saamaan kansallisilta ja alueellisilta hallituksilta konkreettisia sitoumuksia avoimen hallinnon edistämiseksi, kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi, korruption torjumiseksi ja uusien teknologioiden hyödyntämiseksi hallinnon vahvistajana. Lyhyesti OGP:n tehtävänä on kehittää valtioiden harjoittamaa demokratiaa maailmanlaajuisesti.
OGP perustettiin YK:n yleiskokouksen yhteydessä vuonna 2011. Kahdeksan perustajajäsenvaltion (Brasilia, Indonesia, Meksiko, Norja, Filippiinit, Etelä-Afrikka, Iso-Britannia ja Yhdysvallat) valtionpäämiehet hyväksyivät avoimen hallinnon julistuksen ja julkistivat maakohtaiset toimintasuunnitelmansa. Sen jälkeen perustajat ovat hyväksyneet 75 kansallisen ja 104 alueellisen hallituksen sitoumuksen liittyä OGP:hen.
Suomi on ollut OGP:n jäsen vuodesta 2012 lähtien. Valtiovarainministeriö nimittää avoimen hallinnon työryhmän neljän vuoden toimikaudeksi. Työryhmän tehtävänä on laatia kansallinen avoimen hallinnon toimintaohjelma, joka toimii samalla Suomen suunnitelmana OGP:n suuntaan. Työryhmä on laatinut neljä kansallista toimintaohjelmaa ja viides toimintaohjelma vuosille 2023–2027 on parhaillaan valmistelussa. Avoimen hallinnon työryhmässä on 22 jäsentä ja laajapohjainen edustus ministeriöistä, virastoista, kunnista, yliopistosta ja kansalaisjärjestöistä. Toimin Digi- ja väestötietoviraston edustajana työryhmässä.
Kolme nostoa miten teknologia kehittää demokratiaa
Kymmenen ensimmäisen vuoden aikana OGP:ssa mukana olevat kansalliset ja paikalliset hallitukset ovat laatineet yli 4500 sitoumusta yli 300 toimintasuunnitelmaan.
Osallistujat kokoontuvat säännöllisesti jakamaan osaamista ja lujittamaan kansainvälistä yhteistyötä. Vuosittainen OGP Global Summit -tapahtuma järjestettiin syyskuussa Tallinnassa. Paikalla oli parituhatta osallistujaa sadasta eri maasta. Osallistuin tapahtumaan, ja sain paljon tietoa eri puolilta maailmaa siitä, miten teknologia vaikuttaa demokratian kehittymiseen. Tapahtuman keskusteluista ja työryhmistä teen kolme keskeistä nostoa.
1. Digitaaliset kansalaisaloitteet tapana vaikuttaa yhteiskunnassa
Ensimmäisenä päivänä keskustelimme miten kansalainen voi vaikuttaa yhteiskunnassa. Digitalisaation myötä eri puolilla maailmaa on luotu uudenlaisia toimintatapoja osallistua päätöksentekoon. Esimerkiksi meillä Suomessa on kansalaisaloite.fi-verkkopalvelu, jossa voi tehdä aloitteita eduskunnalle.
Viron vastaavassa Rahvaalgats.ee -palvelussa voi tehdä kansalaisaloitteita ja kannattaa niitä. Viron palvelu on eräänlainen yhdistelmä suoraa ja epäsuoraa demokratiaa. Palvelu tuntuu kiinnostavan Virossa kansalaisia ja poliittisia puolueita. Palvelu kerääkin yhä enemmän aloitteita ja samalla kannatusta eri aloitteille.
Viron palvelussa kansalaiset tunnistetaan vahvasti. Tietoturvan kannalta on olennaista, että palvelussa olevat kansalaiset ovat oikeita ihmisiä eikä informaatiovaikuttamiseen käytettävä botti-armeija. Heikkoon käyttäjän tunnistamiseen perustuvassa palvelussa on helppo luoda epäaitoja ihmisiä, vääristää sekä aloitteita että äänestyksen lopputuloksia.
Eri maissa kansalaiset osallistuvat ja vaikuttavat demokratiaan myös sosiaalisen median avulla. Useissa eri maissa viranomaiset pyrkivät tukemaan kansalaisten osallisuutta hallinnon toimintaan olemalla aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Kaupallisissa alustoissa on kuitenkin monia haasteita, jos niitä käytetään osana demokratiaa. Esimerkiksi X:llä, entisellä Twitterillä, on se ongelma, että sitä seuraa arviolta alle 20% suomalaisista ja vielä pienemmällä määrällä suomalaisia on käyttäjätili palvelussa. Harva kuitenkaan muistaa tätä asiaa palvelua käyttäessään.
2. Läpinäkyvyyttä ja avoimuutta tarvitaan, jotta kansalaiset voivat luottaa hallintoon myös digitalisaation ja tekoälyn aikakaudella
Teknologinen kehitys tuo uusia mahdollisuuksia vaikuttamiseen. Demokraattisten valtioiden toimintaan pyritään vaikuttamaan myös maista, jotka ovat vähemmän demokraattisia. Tässä ei sinällään ole mitään uutta, sillä vaikuttamista on ollut niin kauan kuin valtioita on ollut olemassa.
Jos viranomaiset eivät toimi avoimesti digitalisaation aikakaudella, tilaa vaikuttaa jää enemmän.
Mis- ja disinformaation levittämisen tavoitteena on vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan, kansalaisten luottamukseen, äänestyskäyttäytymiseen ja siten vaalien lopputuloksiin.
Paneelikeskustelussa kysyin, voimmeko luottaa tekoälyn aikakaudella ohjelmistoihin, jotka eivät ole avointa lähdekoodia. Kysymykseeni vastasi Nobelin rauhanpalkinnon saanut Maria Ressa. Vastauksessaan hän pohdiskeli kansalaisten luottamusta hallintoon ja nosti esiin seuraavat asiat:
- Luottamuksen tasapaino on herkkä. Läpinäkyvyyttä ja avoimuutta tarvitaan, jotta kansalaiset voivat luottaa hallintoon myös digitalisaation ja tekoälyn aikakaudella.
- Jos tekoälyn algoritmit tekevät kansalaisten elämään merkittävästi vaikuttavia päätöksiä, pitää niiden toimintalogiikan olla ainakin jossain määrin avointa. Kyse on kansalaisten luottamuksen säilyttämisestä.
Keskustelun perusteella ajattelin, että Suomessa julkisuusperiaatteen ja avoimen datan merkitys ei ainakaan vähene tulevaisuudessa. Yksi merkittävimmistä syistä, miksi Suomi on menestynyt erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa hyvin, on se, että suomalaiset luottavat hallintoonsa ja viranomaisiin. Tämän luottamuksen säilyttäminen on erittäin tärkeää.
Tulevaisuudessa keskusteluun nousee yhä enemmän algoritmien eli tietokoneen ohjelmien toimintalogiikan avoimuus. Näin erityisesti silloin, kun tehdään kansalaisten elämään vaikuttavia päätöksiä suorasti tai epäsuorasti. Merkittävä osa tekoälyyn liittyvästä keskustelusta liittyy neuroverkkoihin, joiden oppimiseen ja päättelylogiikkaan vaikuttaa niiden opettamiseen käytettävä data. Jos se on viranomaisten julkaisemaa avointa dataa, onnistuu tekoälyn opettaminen todennäköisesti paremmin.
3. Uusia ajatuksia yhteiskunnallisesta osallistamisesta
Tapahtumassa törmäytettiin osallistujia. Kävin kävelyllä Kanadasta kotoisin olevan yliopistotutkijan kanssa. Keskustelemme siitä, miten Kanadassa ja Suomessa kansalaisten osallisuus yhteiskunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon toteutuu. Keskustelimme muun muassa siitä, onko oikein, että hallinto esimerkiksi kysyy kansalaisten mielipidettä jostain tietystä asiasta. Silloinhan hallinto päättää, mitä asioita nostetaan päätöksentekoon ja mistä asioista keskustellaan.
Kanadassa kansalaiset toimivat heille tärkeiden asioiden parissa ja hallinto pyrkii huomioimaan heidät eri tavoin. Esimerkiksi uuden yliopiston suunnittelussa otetaan huomioon paikallisten ihmisten mielipiteitä ja ajatuksia, jotka vaikuttavat suunnitteluun ja lopputulokseen. Kaikki kirjalliset palautteet julkaistaan ilman henkilötietoja ja hallinnon vastaukset palautteisiin julkaistaan. Näin taataan, että kaikki palautteet on käyty läpi ja niihin on vastattu. Eikä hallinto pyri etukäteen asettamaan asioita, mistä palautetta ja keskustelua saa käydä.
Demokratia on menestysresepti
Kaiken keskellä on tärkeää muistaa, mitä demokratian on tarkoitus suojella. Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden tehtävänä on demokratian toiminnan turvaaminen kaikissa tilanteissa. Kun suojelun kohde on demokratia, on muistettava sen olemassaolon tarkoitus: kansan osallistuminen yhteiskuntaan ja sen päätöksentekoon.
Tarvitaan viisautta ja harkintaa siihen, miten löydetään tasapaino salaisen ja julkisen tiedon, ja teknologian kanssa. Samoin tarvitaan hyvä tasapaino kansallisen ja kansainvälisen turvallisuuden ja ihmisten osallistumismahdollisuuksien välillä. Ne valtiot menestyvät, jotka saavat oman väestönsä osaamisen mahdollisimman hyvin hyödynnettyä yhteisessä päätöksenteossa.
