Kolme askelta dialogiosaamisen kehittämiseen
Hannele Laaksolahti, johtava asiantuntija, koulutus, Sitra
Vuonna 2016 saimme tiimini kanssa tehtäväksi kehittää Suomeen rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun mallin, joka olisi helppokäyttöinen, leviäisi yli sektorirajojen ja innostaisi ihmisiä ymmärtämään toisiaan uudella tavalla.
Seitsemän vuotta dialogin ajassa on pitkä aika. On kehitetty itseleviävä Erätauko-toimintamalli sekä perustettu säätiö sen eteenpäin viemiseen, on saatettu loppuun lukuisia dialogiprosesseja vastauksena ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin teemoihin. Viimeisimpänä kehitysaskeleena: dialogi lähestymistapana on nostettu kansalliselle tasolle.
Jo ennen näitä kehitysvaiheita Suomessa vallitsi otollinen maaperä vahvistaa dialogiosaamista. Yhteistä kasvumaata oli rakennettu muun muassa aktiivisen rauhanvälitystyön, dialogisen työnohjauksen sekä psykiatrisen hoidon kentällä.
Ei anneta dialogin liudentua
Vielä vuonna 2018 totesimme, että pelkkä osaaminen dialogin ohjaamisesta ja kokemus dialogiin osallistumisesta riittää. Vuonna 2023 asiat ovat menneet eteenpäin ja moni toteaakin, että on aika ottaa uusia askeleita, jotta dialogiosaaminen ja sen vaikuttavuus Suomessa kehittyvät.
Vastauksena osaamisen ja vaikuttavuuden kysymyksiin on dialogin ympärille rakentunut vahva käytäntöyhteisö. Jotta yksikin toimintamalli tai lähestymistapa voisi kehittyä ja levitä, vaatii se ympärilleen niin syväosaajia kuin jatkuvasti kasvavan kiinnostuneiden joukon.
Dialogitutkija, kouluttaja Kai Alhanen toteaa tulevassa teoksessaan Dialogikirja, että meidän täytyy selkeyttää jatkuvasti ymmärrystämme siitä, mitä dialoginen keskustelu on, jottei käsityksemme siitä olisi lattea, epärealistinen tai naiivi. Meillä tulee olla kirkas näky siihen, mihin dialogi soveltuu ja milloin toisenlaiset lähestymistavat ovat tarpeen. (Alhanen 2024.)
Tuon nyt esille kolme itselleni inspiroivaa kehitysaskelta, jotka kutsuvat kehittämään dialogia tulevaisuudessakin. Sillä, jos emme ota uusia askeleita, voi dialogille käydä kuten monille muille kehittämisen lähestymistavoille. Kokeilukulttuuri nousi yhdenlaiseksi kehittämistrendiksi 2010-luvulla. Kun ”kokeilu”-käsite levisi tarkoittamaan liian laveasti kaikenlaista hankekehittämistä, kääntyi se vähitellen alkuperäistä tarkoitustaan vastaan.
Katri Vataja ja Riitta Seppänen-Järvelä nostivat vuonna 2018 esille huolen ”kokeilukulttuuri-hypen” kääntöpuolesta: kyynistymisestä ja asioiden karnevalisoimisesta. Ratkaisuksi tarjottiin ymmärryksen lisäämistä keskeisistä käsitteellisistä välineistä ja myös kokeilukehittäjien osaamisen vahvistamista. (Vataja & Seppänen-Järvelä 2018.)
Miten vältämme sen, ettei dialogille käy kuten kokeilukulttuurille? Mihin suuntaan dialogiosaajien osaamista tulisi seuraavaksi kehittää? Missä piilevät inspiraation idut?
Dialogiaineistojen voima
Dialogi on lääke moneen. Oikein annosteltuna se vahvistaa osallisuutta, lisää sitoutumista ja parantaa päätöksentekoa. Se ei ole kuitenkaan ihmelääke, eikä sitä kannata käyttää sairauksiin, joiden hoitoon sitä ei ole kehitetty.
Dialogi on erotettava päätöksenteosta, eikä sen lopputuloksille voida asettaa sisällöllisiä tavoitteita. Parhaimmillaan dialogi kuitenkin tuottaa ison määrän aineistoa, joka on ainutlaatuista verrattuna vaikkapa kyselytutkimuksiin.
Selkeiden johtopäätösten ja numeeristen tulosten sijaan dialogi tuo esille meissä jokaisessa piilevän ristiriitaisuuden ja taustatekijöiden kirjon. Dialogiaineisto tunnistaa ihmisen moninaisuuden. Ei kuitenkaan ole ihme, että kyselytutkimukset vetävät helposti pidemmän tikun kansalaistiedustelun tai organisaatioiden kehittämisen välineenä.
Dialogiaineistot ovat raskaita kerätä, lukea ja analysoida. Yhdestä puolentoista tunnin dialogista kertyy parhaimmillaan kymmenen sivua kirjauksia. Siten dialogiaineistojen lukeminen lähenee aineistolähtöistä kvalitatiivista tutkimusaineiston analyysiä.
Kenellä on sellaiseen aikaa työssään?
Ja silti yhä useampi kansallisen dialogin järjestäjistä nostaa esille tarpeen lisätä dialogista oppimista myös organisaatioissa.
”Minulle on tärkeää, että miten osaisin dialogiaineistosta nostaa nostoja, jotka ovat tärkeitä viestejä ulos ja samalla tärkeitä meidän organisaatiolle – mitä tästä dialogista on opittu organisaationa”, kysyy eräs kansallisen dialogin vakijärjestäjistä.
Jotta organisaatiot onnistuisivat rakentamaan tiukempaa kytköstä dialogin ja kehittämisen välille, tulee dialogiaineistojen lukutaitoa ja analyysiosaamista kehittää. Tuhansia sivuja dialogiaineistoja analysoinut tutkija Elina Henttonen ohjeistaa aloittamaan teemakartasta. Aineistojen lukeminen ei ole tieteellistä analyysiä, eikä ole mielekästä lähteä tyypittelyn tielle, vaan jäsentelemään aineistoa kysymällä, mitä uutta ja yllättävää nousee, millaisia mahdollisimman moninaisia merkityksiä ja näkökulmia löytyy ja mistä aineistossa ei puhuta?
Dialogin vaikuttavuus päätöksentekoon edellyttää, että päättävässä asemassa olevia saadaan mukaan dialogeihin ja dialogiaineistot ovat laadukkaasti yhteen vedettyjä sekä puhuttelevia. Moni kysyy, miten dialogiaineisto voitaisiin jatkossa tarjoilla päättäjille ja medialle yhtä houkuttelevassa muodossa kuin tilastotieto? Jatkossa kysymme varmasti myös, voisiko tekoäly avustaa laajojen dialogiaineistojen analyysissä?
Tulevaisuusvalta ja dialogi
Keväällä 2022 toteutettuihin Demokratian puolustusdialogeihin osallistuneista 80 % vastasi, ettei ole ikinä osallistunut vastaavanlaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Dialogi on siis oiva tapa madaltaa kynnystä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja näin vahvistaa kokemusta demokratiasta.
Sitra toteutti laajan kansalaiskyselyn syksyllä 2022, jossa kartoitettiin kansalaisten sekä päättäjien kokemuksia demokraattisista osallistumismahdollisuuksista Suomessa. Kysely vahvisti, että demokraattinen osallistuminen kasautuu edelleen osaaville ja tietäville.
Sama kysely paljasti myös, että yhä harvempi suomalainen päättäjä luottaa kansalaisten kykyyn käydä yhteiskunnallista keskustelua. Keväällä toteuttamassamme Tulevaisuusbarometrissä kysyttiin, kenellä on kiinnostavaa sanottavaa tulevaisuudesta. Vain 5 % vastanneista mainitsi kansalaiset, 36% mainitsi tutkijat ja asiantuntijat ja suurin osa ei osannut vastata kysymykseen mitään.
Jos tähän asti dialogissa on keskitytty varmistamaan, että keskustelemaan pääsee moninainen keskustelijoiden joukko, jotka itse määrittävät keskustelun sisällön, niin nyt täytyy kysyä, kuka vastaa siitä, että keskusteluilla on vaikutusta myös rakenteisiin ja päätöksentekoon?
Maahanmuuttodialogit olivat ensimmäinen selkeä avaus, jossa kytkös dialogin ja päätöksenteon välillä sinetöitiin. Eri ministeriöiden kansliapäälliköt allekirjoittivat sitoutumisensa keskusteluiden yhteenvetoon. Myös Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko -prosessissa on hyödynnetty dialogia. Poikkeusajan dialogien yhteenveto puhutteli päättäjiä ja auttoi ymmärtämään kansalaisten kokemuksia koronapandemian aikana. Demokratian puolustusdialogien aineiston pohjalta julkaistaan käsikirja, joka toimii oppaana demokraattisten kohtaamisiin palveluissa. Jotta dialogi aidosti lisäisi tulevaisuusvaltaa, tarvitsemme yhä enemmän konkreettisia esimerkkejä eri prosessien vaikutuksista ajattelumallien muutoksesta aina rakenteisiin saakka.
Lopuksi muistutan, että dialogi on itsessään arvokas. Kuten eräs vakijärjestäjä totesi; ”Olen vetänyt dialogia sekä kahvipöydässä että ringissä. Se että ihmiset tulevat erikseen tilaan, istuvat ja keskittyvät on ihan eri kuin kahvirupattelu. Se tekee siitä dialogista erilaisen. Siitä itse tilanteesta tulee arvokas ja tärkeä.”
On kuitenkin syytä muistaa, että kaikki keskustelu ei ole dialogia. Vaikka meillä kaikilla on siihen kyky, tarvitsee dialoginen kehittyminen jatkuvaa harjoittelua, osaamisen kehittämistä ja uudenlaisia yhteisiä oppimisharppauksia.
Lähteet
Alhanen, K. 2024. Dialogikirja. Into kustannus. (tulossa)
Alhanen, K. & Henttonen, E. 2022. Demokratian puolustusdialogit. Kansanvallan vahvistaminen kuuluu kaikille. Demokratian puolustusdialogit – Sitra
Jämsen, P., Kaartinen, J., Westinen, J., Turja T. 2022. Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessa. Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessa – Sitra
Lähdemäki-Pekkinen, J., Rekola, S., Solovjew-Vartiovaara, A., Thompson Coon, R. 2023. Tulevaisuusbarometri 2023. Tulevaisuusbarometri 2023 – Sitra
Vataja, K. & Seppänen-Järvelä, R. 2018. Kokeilut kehittämisotteena – mitä uutta ja erilaista?
Kokeilut kehittämisotteena – mitä uutta ja erilaista? – pdf (journal.fi)
