Yli puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee selkokieltä
Leealaura Leskelä, kehittämispäällikkö, Selkokeskus
Yhä useampi suomalainen on ikäihminen, maahanmuuttajien määrä kasvaa tasaisesti ja tutkimusten mukaan suomalaisten lukutaito vaikuttaa heikentyneen. Samaan aikaan yhteiskunta digitalisoituu, ja valtaosa viranomaispalveluista on siirtynyt verkkoon. Noin 11–14 prosentille väestöstä tämä yhtälö on ongelmallinen palveluiden vaikean kielen vuoksi. He tarvitsisivat palvelua selkokielellä voidakseen hoitaa arjen asioitaan ja viestintää viranomaisen kanssa, mutta selkokielisiä palveluita on toistaiseksi tarjolla melko vähän tai satunnaisesti.
Selkokeskus määrittelee selkokielen näin: Selkokieli on suomen kielen muoto, jossa käytetään yleistä sanastoa, yksinkertaisia kielen rakenteita ja helposti hahmotettavia tekstin sisältöjä. Se on siis yksinkertaisempaa kieltä kuin selkeä yleiskieli, jota useimmiten käytämme arkitilanteissa ja viranomaisasioinnissa. Selkokieli on tarkoitettu henkilöille, joilla on eri syistä vaikeuksia ymmärtää yleiskieltä. Syynä voi olla vamma, sairaus tai terveydentila, jonka vuoksi kielelliset taidot ovat alentuneet. Syynä voi olla myös se, että henkilö ei vielä osaa suomea tai ruotsia niin hyvin, että viranomaisasiointi onnistuisi yleiskielellä.
Vaikka selkokielisiä palveluita ei vielä ole kaikilla viranomaisilla, muutosta on kuitenkin ilmassa. Esimerkiksi Kela on jo pidemmän aikaa tuottanut tietoa kansalaisille tärkeimmistä etuuksista myös selkokielellä, ja oikeusministeriö julkaisee selkokieliset vaaliesitteet kaikista vaaleista. Yhä useammalla viranomaisella on selkokieliset verkkosivut, jotka sisältävät kansalaisen kannalta tärkeitä tietoja, ohjeita ja neuvoja – esimerkiksi Satasairaalasta potilas saa useimmiten hoito-ohjeet ja muut neuvot selkokielellä. Monilla hyvinvointialueilla pohditaan parhaillaan, mitkä palvelut olisi hyvä tarjota selkosuomeksi ja -ruotsiksi. Myös yritykset ovat viime aikoina kiinnostuneet selkokielestä. Esimerkiksi Tokmanni kertoo käyttävänsä selkokieltä sisäisessä viestinnässään maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden perehdyttämisessä ja sitouttamisessa työpaikkaan. Selkokielen tarpeeseen on siis havahduttu laajasti eri tahoilla.
Samalla on havahduttu myös siihen, että selkokielen käyttö ja edistäminen vaatii asiaan perehtymistä. Selkokielellä palveleminen ei onnistu automaattisesti pelkän hyvän aikomuksen varassa. Selkokeskus on koonnut verkkosivuilleen tietoa selkokielestä, selkomateriaaleista sekä keinoista edistää selkokielen käyttöä Suomessa. Selkokeskus on julkaissut myös oppaita, joissa annetaan tarkempia neuvoja selkotekstin kirjoittamiseen, selkojulkaisun ulkoasun suunnitteluun sekä selkomateriaalien tuottamiseen.
Viranomaisille ja muille tahoille on juuri julkaistu valtiovarainministeriön ja Selkokeskuksen yhdessä toteuttaman Selkokieli tutuksi -kurssi, joka sisältää perustietoa selkokielestä: mitä se on, miten se eroaa selkeästä yleiskielestä, kenelle siitä on hyötyä ja missä sitä voi ja kannattaa käyttää. Kurssi sisältää videoita, joissa selkokieltä tarvitsevat henkilöt, selkokielen asiantuntijat sekä selkokieltä viestinnässään edistäneet viranomaiset pääsevät ääneen. Lisäksi mukana on pieniä harjoituksia ja pohdintatehtäviä, joilla omaa osaamistaan voi testata.
Muutaman viikon kuluttua vietetään kansainvälistä selkokielen päivää. Suomessa järjestetään 29.5. Tampereen yliopistolla tilaisuus, jossa pohditaan selkokieltä eri kannoilta. Keskustelemassa ja puheenvuoroja pitämässä on selkokielen parissa töitä tekeviä ammattilaisia, selkokielen tutkijoita ja Selkokeskuksen asiantuntijoita. Tilaisuudessa selviää myös, kuka saa tänä vuonna Vuoden selväsanainen -palkinnon. Vuoden selväsanainen -palkinnonsaajan valitsee yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman henkilöistä tai tahoista, joiden toiminnan ansiosta ihmiset saavat tietoa tai voivat nauttia kulttuurista selkosuomeksi tai selkoruotsiksi.
Selkokeskuksessa tavoitteemme on Suomi, jossa kukaan ei ole vaarassa syrjäytyä liian vaikean kielen vuoksi. Kunnianhimoista tavoitetta voi perustella ihmisten perusoikeuksilla, mutta on sille yhteiskunnallisiakin syitä. Syrjäytymisen hintalappu on kova, joten kaikki keinot ehkäistä sitä ja tukea ihmisten arjessa selviämistä on syytä ottaa käyttöön jo taloudellisista syistä. Kun keinoja syrjäytymisen ehkäisemiseen etsitään, selkokieli voi olla ratkaiseva tekijä esimerkiksi siksi, että se ehkäisee niin sanottua häiriökysyntää. Kun asiointi verkkopalvelussa vastoin asiakkaan ennakko-odotuksia onnistuukin tai hänelle tarjottu tieto osoittautuukin helposti ymmärrettäväksi ja käyttökelpoiseksi, kansalainen toimii oikein ja annettujen ohjeiden mukaan. Hän ei soita hämmennyksissään lukuisiin palvelunumeroihin, varaa aikaa väärältä asiantuntijalta, tee virheellisiä hakemuksia tai jätä hakematta etuutta, joka auttaisi häntä selvittämään ongelmansa silloin, kun se vielä on pienellä tuella selvitettävissä. Viranomaiselle tämä näyttäytyy häiriökysynnän vähenemisenä.
Samalla kansalaisen luottamus viranomaiseen paranee. Selkokieli antaa monille ihmisille kokemuksen kuulluksi, huomatuksi ja ymmärretyksi tulemisesta.
