Osallisuuden tapoja – ryhmien osallisuus

Erityyppisiä ryhmiä voivat olla esimerkiksi
• Nuorisovaltuustot
• Oppilas- ja opiskelijakunnan hallitukset
• Koululuokat, päiväkotiryhmät
• Lasten ja nuorten kaupunki- tai alueelliset kokoukset
• Lasten parlamentit
• Nuorisotalot ja nuorisotalotoimikunnat
• Työpajatoiminta
• Harrastusryhmät ja kerhot
• Lasten ja nuorten järjestöt
• Seurakuntien vaikuttajaryhmät: Kirkkojärjestys 10 luku pykälä 4 määrittelee nuorten vaikuttajaryhmät seurakuntia velvoittavaksi toiminnaksi. Pykälä astuu voimaan, kun valmistelussa oleva kirkkolain uudistus astuu voimaan.

Erilaisten organisoitujen ryhmien kuuleminen on tapa toteuttaa lasten ja nuorten kuuleminen. Omaehtoisia lasten ja nuorten ryhmiä kuulemalla voidaan monipuolistaa osallistuvien lasten ja nuorten ryhmiä.

Lasten ja nuorten omaehtoisten ryhmien merkitys on kasvanut sekä kasvokkain tapaamisissa että verkossa. Näiden ryhmien osallisuus tuo usein mukaan ääniä, joita ei muuten välttämättä saataisi esiin. Ryhmien kuuleminen on hyvä vaihtoehto myös tilanteissa, joissa yksin kuuleminen voi olla tilanteena kuultavalle rankka. Esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevia voi kuulla omana ryhmänään. Tässä on tärkeää huomioida, että ryhmän täytyy olla lapselle tai nuorelle turvallinen. Esimerkiksi lapsen kokemasta syrjinnästä tai kiusaamisesta voi olla vaikeaa puhua ryhmässä, jos tilanne ei ole turvallinen ja ryhmä pieni.

Erilaisten ryhmien osallisuus edellyttää erilaisia menetelmiä

Osallisuutta lisäävien ryhmien organisoinnissa huolehditaan siitä, että ryhmät rakentuvat monimuotoisesti, ovat esteettömiä ja mahdollistavat erilaisten lasten ja nuorten tarpeiden huomioimisen.

Kaikissa osallisuusmuodoissa ryhmille on huolehdittava siitä, että lapset saavat opastusta sekä kuultavaan asiaan että siihen, miten asioiden käsittely etenee.

Ryhmien kuulemisessa ja osallistumisen mahdollistamisessa voidaan hyödyntää erilaisia digitaalisia menetelmiä. Digitaaliset menetelmät voivat olla osa ryhmän toimintaa.

Rakennettaessa digitaalisia alustoja on huolehdittava niiden turvallisuudesta ja esteettömyydestä. On tärkeää varmistua siitä, että ne mahdollistavat eri taustoista tuleville lapsille ja nuorille mahdollisuuden osallistua sekä siitä, että alustat eivät lisää eriarvoisuutta lasten ja nuorten keskuudessa.

Ryhmämuotoista digitaalista osallistumista voidaan järjestää joko perinteisten osallisuusmenetelmien yhteyteen tai niistä irrallaan. Nämä voivat olla esimerkiksi keskustelualustoja tai selkeämmin ohjattuja keskusteluja. Voidaan myös esimerkiksi rakentaa erilaisia virtuaalimaailmoja. On huolehdittava siitä, että keskustelualustat toimivat esteettömästi. Haavoittuvassa asemassa olevien kuuleminen kannattaa suunnitella taitavasti esimerkiksi yhteistyössä nuoria lähellä olevien työntekijöiden kanssa.

Tärkeimpiä lakien edellyttämiä lasten ja nuorten osallisuutta lisääviä ryhmiä

Nuorisovaltuustot

Kuntalain 26 § mukaan kuntien on asetettava nuorisovaltuusto nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Nuorisovaltuustoille on annettava mahdollisuus vaikuttaa kaikkien kunnan toimialojen suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Nuorisovaltuustot ovat poliittisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka toimivat omissa kunnissaan ajamassa paikallisten nuorten etuja ja edustavat kunnan nuoria kunnallisessa päätöksenteossa. Nuorisovaltuustoja on lähes kaikissa kunnissa.

Demokraattisesti valittujen nuorisovaltuustojen tehtävänä on tuoda nuorten ääni kuuluviin, ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin sekä tehdä aloitteita ja kannanottoja. Nuorisovaltuustojen tarkoituksena on myös tiedottaa nuoria kunnan päättäjien toiminnasta sekä auttaa nuoria löytämään keinoja vaikuttaa. Lisäksi ne edistävät vuoropuhelua nuorten ja päättäjien välillä ja ottavat nuoret aidosti mukaan yhteiseen päätöksentekoprosessiin.

Nuorisovaltuutetut ovat usein iältään 13–18-vuotiaita, mutta ikäraja vaihtelee paikkakunnittain. Nuorisovaltuustojen toimikausi on yleensä yksi vuosi, mutta toimikausi voi myös kestää kaksi vuotta. Nuorisovaltuustot valitaan joko vaaleilla tai oppilas- ja opiskelijakuntien edustajista. Niissä on vaihteleva määrä nuoria ja määrä riippuu pitkälti kunnasta ja kunnan koosta – jossain nuorisovaltuusto pyörii viiden nuoren voimin, jossain nuorisovaltuustossa taas saattaa olla kuusikymmentä jäsentä.

Oppilas- ja opiskelijakunnat

Perusopetuslain 47 a §:n mukaan opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunta voi olla useamman koulun yhteinen. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää oppilaiden ja opetuksen järjestäjän välistä yhteistyötä.

Peruskoulujen oppilaskunnat ovat tällä hetkellä ainoa lakisääteinen järjestelmä, joka ulottaa ryhmämuotoisen osallisuustoiminnan alakoululaisille. Oppilaskuntien hallitusten jäsenten rekrytointi ja valinta vaihtelevat kunta- ja joskus koulukohtaisesti, mutta yleensä oppilaskuntien hallituksiin kuuluu jäseniä kaikista opetusryhmistä.

Lukiolain 33 §:n ja Lain ammatillisesta koulutuksesta 106 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa, että opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa koulutuksen järjestäjän toimintaan ja sen kehittämiseen sekä osallistua opiskelijoita koskevien ja opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten valmisteluun/tekemiseen.

Lukiolla ja ammattikoululla tulee olla sen opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta. Koulutuksen järjestäjän eri oppilaitoksilla voi olla myös yhteinen opiskelijakunta. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opiskelijakunta valitsee demokraattisesti keskuudestaan opiskelijakunnan hallituksen edustajakseen. Opiskelijakunta on olemassa vaikuttaakseen ja kehittääkseen koulun asioita. Opiskelijakunnat myös osaltaan valmistavat opiskelijoita aktiiviseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjän tulee turvata opiskelijakunnalle riittävät toimintaedellytykset.

Oppilas- ja opiskelijakunnilla on yleensä ohjaaja, joka huolehtii toiminnan sujuvuudesta.

Ammattikorkeakoululaki ja yliopistolaki määräävät opiskelijakunnista ammattikorkeakouluissa ja ylioppilaskunnista yliopistoissa.

Katso lisää:

Valtakunnallinen työpajayhdistys: https://www.tpy.fi/

Nuorisovaltuustoista Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton sivuilla: http://www.nuva.fi/mika-nuorisovaltuusto

Oppilaskunnista: www.omaoppilaskunta.fi

Opiskelijakunnista Suomen lukiolaisten liiton sivuilla: https://lukio.fi/lukioille/opiskelijakunnille/opiskelijakuntatoiminnan-opas/opiskelijakunnan-toiminta-ja-tarkoitus/

Mistä nuoria löytyy? http://www.allyouthstn.fi/wp-content/uploads/2019/11/mistanuorialoytyy.pdf

Jyväskylän LastenParlamentti: https://www.nuortensuomi.fi/lasten_parlamentti/

Oulun Kaakkuri-pilotti: https://drive.google.com/file/d/1hESJDq1gw6l-deazdeGLf7UBBn9KiouJ/view?ts=5db88a4f

Digiosallistumisen menetelmiä ja alustoja:

https://www.kulttuuriperintokasvatus.fi/kaupunkisuunnittelun-digiosallistumisen-menetelmia-lapsille-ja-nuorille/