Mitä tehtiin ja miksi? 

Ruotsin Dialogipoliisi on erikoistunut poliisiyksikkö, jonka tehtävänä on edistää vuoropuhelua poliisin ja kansalaisten välillä erityisesti mielenosoitusten, suurten yleisötapahtumien ja kriisitilanteiden yhteydessä. Dialogipoliisi (Ruotsin hallitus, 2019[112]) on koulutettu erityisesti suurten väkijoukkojen poliisiksi kokoontumisissa ja mielenosoituksissa. 

 Dialogipoliisin tavoitteena on ennaltaehkäistä konflikteja, lisätä luottamusta ja ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta ilman voimankäyttöä. He toimivat järjestäjien ja tavallisen poliisin välisenä yhdyssiteenä ennen tapahtumia ja niiden aikana. Heitä käytetään mielenosoitusten, protestien ja suurten yleisötapahtumien yhteydessä sekä kriisitilanteissa, joissa yhteisön ja viranomaisten välille tarvitaan sillanrakentajia.  

Dialogipoliisit saavat erityiskoulutusta ja tekevät yhteistyötä muiden toimijoiden, kuten sosiaalitoimen, vanhempainyhdistysten, joukkoliikenteen tarjoajien ja mielenosoituksista mahdollisesti kärsivien paikallisten yritysten kanssa. 

Keskeiset piirteet Ruotsin dialogipoliisista: 

• Toiminta perustuu vuorovaikutukseen ja luottamuksen rakentamiseen. 

• Dialogipoliisit pukeutuvat tavallisesti näkyvästi, mutta eivät aina käytä perinteistä virkapukua tai suojavarusteita – he haluavat olla helposti lähestyttäviä. 

• He osallistuvat tapahtumiin jo ennakkoon, käyvät keskusteluja järjestäjien kanssa ja selvittävät osallistujien tavoitteita. 

• He raportoivat muille poliisiyksiköille tilanteen kulusta ja mahdollisista riskeistä. 

• Dialogipoliisit eivät yleensä osallistu fyysiseen puuttumiseen tai kiinniottoihin – se on muiden yksiköiden tehtävä. 

Milloin tämä tehtiin? 

Dialogipoliisi sai alkunsa Ruotsissa 2001 Göteborgin EU-huippukokouksen yhteydessä tapahtuneiden väkivaltaisuuksien jälkeen. Tavoitteena oli kehittää parempia keinoja käsitellä mielenosoituksia ja joukkojenhallintaa. Malli on levinnyt muihinkin maihin, kuten Suomeen, jossa on vastaava dialogipoliisitoiminta poliisin joukkojohtamisen tukena. 

Mitä saatiin aikaan?  

1. Väkivaltaisuuksien ja kaaoksen vähentäminen  

• Göteborgin vuoden 2001 EU-mellakoiden jälkeen käyttöön otettu dialogimalli on parantanut tilannetta merkittävästi verrattuna aiempiin poliisin ja mielenosoittajien yhteenottoihin. 

• Esimerkiksi mielenosoituksissa ja ääriryhmien tapahtumissa dialogipoliisit ovat usein onnistuneet hillitsemään jännitteitä ja estämään niiden kärjistymisen väkivallaksi. 

 2. Luottamuksen lisääntyminen

• Dialogipoliisit toimivat kasvokkain, selkeällä viestinnällä ja avoimuudella, mikä on lisännyt kansalaisten ja poliisin välistä luottamusta. 

• Heidän läsnäolonsa tekee poliisista vähemmän uhkaavan ja enemmän kumppanin kuin vastustajan, erityisesti marginaaliryhmien silmissä. 

 3. Tiedonvälitys ja riskien hallinta

• Dialogipoliisit ovat keskeinen tiedonlähde operatiiviselle poliisille: he voivat arvioida tunnelmaa kentällä, raportoida mahdollisista konflikteista ja ehdottaa toimenpiteitä. 

• Tämä on auttanut suunnittelemaan toimintaa ennakoivasti ja välttämään yllättäviä eskalaatioita. 

 4. Kansainvälisesti omaksuttu malli

• Ruotsin dialogipoliisitoimintaa on kopioitu muihin maihin, mm. Suomeen, Saksaan ja Isoon-Britanniaan. 

• Ruotsi on ollut aktiivinen kouluttaja ja asiantuntijamaa kansainvälisissä poliisiverkostoissa. 

Mitä jatkossa? 

Ruotsin dialogipoliisitoiminta on merkittävä esimerkki siitä, miten poliisi voi toimia konfliktien ennaltaehkäisijänä ja luottamuksen rakentajana. Tulevaisuudessa toiminta voi syventyä ja laajentua – mutta se vaatii jatkuvaa koulutusta, resursseja ja valmiutta toimia yhä monimutkaisemmassa yhteiskunnallisessa ympäristössä. 

Tulevaisuuden haasteita:  

1. Yhä polarisoituneempi yhteiskunta

• Esimerkiksi äärioikeiston ja äärivasemmiston mielenosoitukset, koronaprotestit ja Koraanin polttamiseen liittyneet levottomuudet ovat lisänneet paineita dialogipoliiseille. 

• Tarvitaan entistä parempaa analyysia, kielitaitoa ja kulttuurista osaamista. 

 2. Luottamuksen säilyttäminen molempiin suuntiin

• Dialogipoliisin on säilytettävä neutraalius: he eivät saa näyttäytyä liian läheisinä viranomaisille tai mielenosoittajille. 

• Jotkut ryhmät eivät luota viranomaisiin lainkaan, mikä tekee vuorovaikutuksesta vaikeaa. 

 3. Laajempi käyttö muiden viranomaisten kanssa

• Mallia voitaisiin hyödyntää myös sosiaali- ja kriisipalveluissa, erityisesti lähiöalueilla, joissa on jännitteitä poliisin ja paikallisten välillä. 

• Yhteistyö esimerkiksi nuorisotyön, koulujen ja paikallisten yhteisöjohtajien kanssa voisi tuoda synergiaa. 

 4. Kriittinen seuranta ja tutkimus

• Vaikka tulokset ovat olleet lupaavia, tarvitaan riippumatonta tutkimusta dialogipoliisitoiminnan pitkän aikavälin vaikutuksista ja sen rajoista. 

• Missä vaiheessa dialogi ei enää riitä? Miten yhdistetään dialogi ja tarvittaessa voimankäyttö? 

Lisätietoa: https://polisen.se/om–polisen/polisenshttps://polisen.se/om-polisen/polisens-arbete/dialogpolisenarbete/dialogpolisen    

Lähteet: 

Supreme Government of Sweden (2019[112]), Dialogue police – the work of the police, https://polisen.se/om–polisen/polisenshttps://polisen.se/om-polisen/polisens-arbete/dialogpolisenarbete/dialogpolisen   

Chat GPT