Avoimen hallinnon tukipaketti

Miksi?

Avoin toiminta tarkoittaa, että hallinto edistää avoimuutta kaikilla osa-alueillaan. Avoimuus on suomalaisen hallinnon keskeinen arvo. Maailma muuttuu ja yhteiskunnan eri toimijoiden kuten ihmisten, yritysten ja järjestöjen vaatimukset hallintoa kohtaan muuttuvat. Siksi hallinnon avoimuutta on vaalittava ja edelleen kehitettävä koko ajan.

Mitä?

Avoin toiminta tarkoittaa sitä, että hallinto kehittää toimintaansa avoimemmaksi kaikilla osa-alueillaan. Se tarkoittaa

• kaikkien toimien läpinäkyvyyttä, tiedon ja palvelujen saatavuutta
• vastaanottavaisuutta uusille ideoille, vaatimuksille ja tarpeille.

Hallinnon avoimuuden toteutuminen on kaikkien hallinnossa toimivien yhteisellä vastuulla. Johdon erityisenä tehtävänä on varmistaa, että tämä toteutuu myös käytännössä.

Miten?

Arkipäivän tuki

Tämä tukipaketti kokonaisuudessaan on tarkoitettu työn tueksi kaikille hallinnossa. Se on tiivis kuvaus avoimuuden eri osa-alueista ja miten niitä tulee ja voi edistää työssään.

Tukipaketin eri osista löytyy linkkejä syventäviin tietoihin.

Koulutus

Avoimen hallinnon yleinen koulutus valmistui e-oppivaan vuonna 2022.

Avoin hallinto on käytännön tekoja -koulutus eOppivassa

Avoimesta hallinnosta on saatavilla myös muita kursseja ja koulutusta. eOppivassa on esimerkiksi kokoelma hyvän virkakielen kursseja. Suosittelemme myös peruskoulutuksia Hallinnon rakenteet ja Johdanto virkamiesetiikkaan.

Hyvä virkakieli -koulutus eOppivassa

Hallinnon rakenteet -koulutus eOppivassa

Johdanto virkamiesetiikkaan -koulutus eOppivassa

Organisaatioiden on hyödyllistä toteuttaa aika ajoin myös omaan toimialaan räätälöityä koulutusta henkilöstölle.

Organisaatioiden johdon sekä virkamiesten ja viranhaltijoiden itsensä tehtävänä on pitää huolta avoimen hallinnon ja sen eri osa-alueiden osaamisen ylläpidosta ja päivittämisestä.

Kehittäminen

Avoimuus vaatii kehittämistä. Koska kaikkea ei voi kehittää kaiken aikaa, on hyödyllistä seurata ja arvioida, mitkä osa-alueet kulloinkin vaativat ensisijaisesti kehittämistä.

Avoimuuspeli on yksi väline määrittää kehittämiskohteet ja kehittämissitoumukset. Sen avulla voi yhdessä ideoida, suunnitella ja tehdä näkyväksi toimenpiteitä, joilla voi edistää avointa hallintoa ja sitoutua henkilökohtaisesti avoimuuden edistämiseen.

Peli tukee yhteisöjä ja organisaatioita avoimen hallinnon edistämisessä.

Kehittämistyössä voi hyödyntää myös avoimen hallinnon verkostoja ja niiden tilaisuuksia.

Avoin hallinto: Mitä ja miksi?

Mitä avoin hallinto on?

• Avoin hallinto tarkoittaa hallinnon toimien läpinäkyvyyttä, eettisyyttä, hallinnon tilivelvollisuutta ja tiedon sekä palvelujen saatavuutta.
• Se tarkoittaa myös osallistumismahdollisuuksien tarjoamaista kansalaisille päätöksenteon valmistelussa, palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa.
• Avoin hallinto merkitsee hallinnon vastaanottavaisuutta uusille ideoille, vaatimuksille ja tarpeille.
• Avoimen hallinnon toimintatapa on väline parantaa demokratian laatua, jotta se paremmin vastaisi ihmisten tarpeisiin

Miksi avointa hallintoa kehitetään?

• Vahvistetaan kansalaisten luottamusta hallintoon.
• Edistetään kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan kehittämiseen.
• Varmistetaan hallinnon toiminnan läpinäkyvyys tietoa avaamalla.
• Korruption ennaltaehkäisemiseksi.

OECD:n (www.oecd.org) ja OGP:n (www.opengovpartnership.org) mukaan avoimen hallinnon uudistukset parhaissa tapauksissa edistävät innovaatioita, auttavat saavuttamaan vaikuttavuutta vähemmillä kustannuksilla, vahvistavat lakien noudattamista, auttavat paremmin sovittamaan politiikkalinjaukset ja palvelut ihmisten tarpeisiin, tukevat hallintoa saavuttamaan tavoitteensa tehokkaammin ja tuloksellisemmin sekä edesauttavat tasa-arvoisempaa ja kaikkien osallisuuden mahdollistavaa sosiaalista ja taloudellista kehitystä.

Avoimen hallinnon periaatteet

Suomen avoimen hallinnon työn keskeisiä osa-alueita ovat:

• Julkisuus – Julkisuusperiaate merkitsee oikeutta saada tietoja viranomaisten toiminnasta.
• Ymmärrettävyys – Hallinnon tekstit, palvelut ja uudistukset ovat selkeitä ja ymmärrettäviä.
• Osallisuus – Kaikilla halukkailla on mahdollisuus osallistua asioiden valmisteluun ja kehittämiseen. Hallinto on vastaanottavainen uusille ideoille, vaatimuksille ja tarpeille.
• Avoin toiminta – Hallinto kehittää toimintaansa avoimemmaksi kaikilla osa-alueillaan.
• Hallinto mahdollistajana – Hallinto tukee kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ja poistaa kansalaisyhteiskunnan toiminnan esteitä.
• Avoin data – Dataa on saatavilla avoimessa, koneluettavassa ja hyödynnettävässä muodossa.
• Viestintä – Viestintä on kaksisuuntaista ja kuuluu keskeisenä osana kaikkien avoimen hallinnon osa-alueiden työhön.
• Luottamus on avoimen hallinnon työn keskeinen tavoite, mutta se on myös työalue, jolla pyritään muun muassa lisäämään tietopohjaa siitä, miten luottamusta voidaan edistää ja arvioida

Avoimen hallinnon työssä noudatetaan OECD:n avoimen hallinnon suositusta

Suositus avoimen hallinnon nettisivuilla

Meidän kaikkien hallinnon työntekijöiden kunnia-asiana on huolehtia, että toimimme avoimen hallinnon periaatteiden mukaisesti.

Lakipohja

• Lainsäädännön osalta avoimuuden ja osallistumisen rakenteita ovat tukeneet etenkin uudistettu perustuslaki, julkisuuslaki, hallintolaki ja kuntalaki.
• Perustuslain toisessa pykälässä painotetaan kansalaisten osallistumista
  ”kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen”.
  perustuslain 14.4 §:ssä julkisen vallan tehtäväksi on säädetty velvollisuus edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon
• Julkisuuslaki avaa kansalaisille ja medialle tiedonsaantioikeuden viranomaisten asiakirjoihin. Ne on pääsääntöisesti määritelty julkisiksi, mikäli erityiset perusteet eivät puolla niiden salaisiksi määrittelyä. Lisäksi laissa on määritelty viranomaisille velvollisuus aktiiviseen tiedottamiseen.
• Hallintolaki korostaa kansalaisten oikeuksia saada tietoa viranomaisilta ja lausua mielipiteensä asioista, joilla on yleisiä ja laajoja vaikutuksia. Hallintolain tarkoituksen määrittelyssä korostettiin avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa, mutta myös kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa julkisen vallan käyttöön, valvoa oikeuksiaan, etujaan ja julkisten varojen käyttöä.
• Kuntalaki velvoittaa kuntia pitämään huolta siitä, että kuntalaisilla on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

Lisäksi erityislainsäädännössä eri osa-alueilla on velvoitteita avoimuuteen ja osallisuuteen

• Laissa digitaalisten palveluiden tarjoamisesta määritetään saavutettavuusvaatimukset (esim. nuorisolaki).

Linkki Finlexiin

Yhteiset arvot

Avoimen hallinnon edistäminen perustuu hallinnon yhteiseen arvopohjaan. Osaamisen kehittämisen tulee olla jatkuvaa.

Yhteiset arvot:

• Toiminnan tuloksellisuus
• Avoimuus
• Laatu ja vahva asiantuntemus
• Luottamus
• Palveluperiaate
• Puolueettomuus ja riippumattomuus
• Tasa-arvo
• Vastuullisuus
• Innovatiivisuus

Arvot arkeen

Selkeä kieli

Miksi?

• Kansalaiset voivat osallistua yhteisten asioiden kehittämiseen ja käsittelyyn, kun he ymmärtävät, mistä on kyse ja miten asian valmistelu etenee.
• Hyvä virkakieli säästää kansalaisten aikaa ja vaivaa sekä parantaa viranomaisten tehokkuutta.
• Hallintolain mukaan viranomaisten on käytettävä selkeää, asiallista ja ymmärrettävää kieltä.

Miten?

• Kehitä kirjoitustaitoa. Virkamiehen huoneentaulu on yksi kätevä apuväline kehittää omaa kirjoittamistaan.
• Jos organisaatiosi intranetissä ei vielä ole linkkiä hyvän virkakielen sivuille, niin lisää tai pyydä lisäämään se sinne.
• Selkeytä erityisesti kansalaisille tarkoitettuja tekstejä, mutta myös hallinnon sisäisiä tekstejä.
• Kutsu asiakkaita tekstien koelukijoiksi. Se kannattaa. Usein olemme sokeita omille koukeroillemme.
• Asettakaa yhdessä tavoitteet kielen laadulle ja järjestäkää työ sen mukaan.
• Muotoile tekstit helppolukuisiksi.
• Karsi turhat tekstit pois.
• Mieti aina, kenelle teksti on tarkoitettu.

Mitä?

• Asettakaa yhdessä tavoitteet kielen laadulle ja järjestäkää työ sen mukaan.
  • Muotoilkaa tekstit helppolukuisiksi.
  • Karsikaa turhat tekstit pois.
  • Miettikää aina, kenelle teksti on tarkoitettu.
• Tarjotkaa kirjoittamiseen ohjeita ja koulutusta.
  • Lisätkää Intranetiin linkki hyvän virkakielen sivuille.
  • Ottakaa tavaksi toistenne tekstien kommentointi, myös luonnosvaiheessa.
• Selkeyttäkää erityisesti kansalaisille tarkoitettuja tekstejä, mutta myös hallinnon sisäisiä tekstejä.
  • Kutsukaa asiakkaat tekstien koelukijoiksi.
• Julkaiskaa tärkeimmät tekstit myös selkokielellä.

Kotimaisten kielten keskuksen virkakielisivut

Kaikille avoin ja maksuton hyvän virkakielen verkkokurssipaketti Kotuksen nettisivuilla

Kaikille avoimia eOppiva -koulutuksia

Politiikkakatsaus ”Hyvä virkakieli osallistaa ja ehkäisee syrjäytymistä”

Visualisointi ja infografiikka

Miksi?

• Visualisoinnilla ja infografiikalla havainnollistetaan tietoa.
• Nostetaan esiin oleellinen tieto tiiviissä muodossa.

Auttaa omaksumaan tietoa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä

Miten?

• Visualisoinnin keinoja ovat muun muassa kuvat, kuviot, videot, kaaviot ja taulukot.

Muistakaa saavutettavuus: lisää kuviin vaihtoehtoiset tekstit ja tekstittäkää videot. Selitä myös infografiikka tekstissä auki.

Tee kuviot sellaisiksi, että ne on helppo selittää auki.

Mitä?

• Käyttäkää infografiikkaa asioiden ja viestin selkeyttämiseen, kiteyttämiseen ja tiivistämiseen.
  • Asiakirjoissa, esimerkiksi raporteissa ja esityksissä
  • Internet-sivuilla ja sosiaalisessa mediassa
• Tehkää videoita ja animaatioita
  • Kännykkävideon laatu riittää usein

Selkeä hallinto

Miksi?

Kansalaisilla ja yrityksillä on oikeus tietää, miten hallinto toimii.

• Miten päätöksenteko hallinnossa on järjestetty?
• Mitkä viranomaiset vastaavat eri tehtävistä?
• Mistä kansalaisen ja yrityksen tarvitsemat palvelut ovat saatavissa?

Miten?

• Varmista, että verkkosivuillanne kerrottu selkeästi ja ymmärrettävästi organisaationne tehtävät, palvelut ja rakenne
• Varmista, että tieto tavoittaa myös ne, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä välineitä.
• Testaa kuvauksen ymmärrettävyys kansalais-, asiakas- ja asiantuntijaryhmillä.
• Muutostilanteissa valitse huolella organisaation ja palveluiden nimet.

Mitä?

• Kertokaa verkkosivuillanne organisaationne tehtävät, palvelut ja rakenne osana toimintaympäristöä.
• Kuvatkaa palvelunne suomi.fi-palveluun ja sen palvelutietovarantoon.
• Varmistakaa, että tieto tavoittaa myös ne, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä välineitä.
• Testatkaa kuvauksen ymmärrettävyys kansalais-, asiakas- ja asiantuntijaryhmillä.
• Muutostilanteissa valitkaa huolella organisaation ja palveluiden nimet.

Kotimaisten kielten keskuksen ohjeet virallisesta nimistöstä

Suomi.fi-palvelutietovaranto, Digi- ja väestötietovirasto

Saavutettavuus

Miksi?

Saavutettavuusdirektiivi ja sitä seuraava kansallinen lainsäädäntö vaativat viranomaisia tekemään verkkosivustonsa saavutettaviksi. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta astui voimaan 1.4.2019.

Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että kaikenlaiset ihmiset voivat käyttää helposti verkkosivustoa. Saavutettavuus on ihmisten erilaisuuden ja moninaisuuden huomiointia verkkopalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Mitä?

• Asettakaa yhdessä tavoitteet saavutettavuuden takaamiseksi.
• Tarjotkaa saavutettavuudesta ohjeistusta ja koulutusta.
• Tähdentäkää, että jokainen tekstin tuottaja huolehtii tekstin saavutettavuudesta.
• Lisätkää verkkosivuillenne linkki saavutettavuusvaatimuksiin ja koulutuksiin.
• Hankkikaa käyttöön työkalu, jonka avulla voitte kehittää verkkosivustojen saavutettavuutta.
• Huolehtikaa, että verkkosivustolla on olemassa saavutettavuusseloste.
• Julkaiskaa tärkeimmät tekstit myös selkokielellä.

Saavutettavuusvaatimukset

Selkokieli

Miksi?

Selkokielellä autetaan selkokieltä tarvitsevia ihmisiä tiedon saamisessa, lukemisessa, omien ajatusten ilmaisemisessa ja osallistumisessa. Jokaisella ihmisellä on oikeus ymmärrettävään tietoon, mikä on itsenäisen elämän ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen perusedellytys. Selkokielen tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, lukivaikeus, muistisairaus tai se, että suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli.

Selkokieli on yleiskieltä helpompaa suomea, jota on muokattu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. On arvioitu, että Suomessa 650 000 – 750 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä.

Selkokielistä tietoa tarvitaan aina silloin, kun

• Asia koskee kaikkia kansalaisia
• Asia koskee erityisesti selkokieltä tarvitsevia ihmisiä
• Tieto on saatavilla vain digitaalisessa muodossa.

Mitä?

• Asettakaa yhdessä tavoitteet, milloin tekstit on julkaistava selkokielellä ja missä tilanteissa on syytä hyödyntää selkokielisen puheen keinoja. Miettikää aina, kenelle teksti on tarkoitettu.
• Tarjotkaa selkokielestä ohjeita ja koulutusta.
• Lisätkää intranetiin linkki selkokieliohjeisiin ja koulutuksiin.
• Julkaiskaa selkokielellä erityisesti kansalaisille tarkoitettuja tekstejä.

Selkokeskuksen nettisivut

Osallistumisen eri tarpeet

Miksi?
Osallisuudella tarkoitetaan mahdollisuutta vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Kansalaisten mahdollisuuksia osallistua julkisen hallinnon päätöksenteon ja kehittämishankkeiden valmistelutyöhön pitää edelleen parantaa.

Erilaisilla ihmisillä on erilaiset tarpeet ja mahdollisuudet osallistua. On tärkeää tavoittaa myös ne ihmiset, jotka eivät aktiivisesti hakeudu vaikuttamaan yhteisiin asioihin.

Mitä?

• Ottakaa huomioon ihmisten erilaiset tarpeet ja kyvyt, kun suunnittelette osallistumisen tapoja.
• Osallisuuden esteettömyydestä ja osallisuusmahdollisuuksien saavutettavuudesta pitää huolehtia.
• Älkää yleistäkö iän, koulutuksen, asuinpaikan tms. perusteella.
• Huolehtikaa esteettömyydestä ja saavutettavuudesta, myös sähköisessä kuulemisessa.

Huolehtikaa kielellisten oikeuksien toteutumisesta kuulemisessa.

Miten?
Muista huolehtia osallistujien mahdollinen digituen tarve.

Huolehditaan siitä, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua. Kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että vuorovaikutus ei rajoitu ainoastaan jo vakiintuneisiin sidosryhmiin.

Kielelliset oikeudet Suomessa, oikeusministeriö

Osallistumisen tavat

Miksi?
Mahdollisuus vaikuttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa parantaa valmistelun laatua, sitouttaa toimijoita kehittämisen suuntaan ja luo pohjan mahdollisen muutoksen loppuun viemiselle.

Mitä?
Ottakaa kansalaisyhteiskunta mukaan asioiden valmisteluun jo varhaisessa vaiheessa. Hyödyntäkää kohderyhmien ja käsiteltävän asian kannalta oikeita menetelmiä, niin syntyy paras lopputulos.

Suunnitelkaa kuuleminen, osallisuus ja yhteiskehittäminen jo valmistelun alussa.

Hyödyntäkää rinnakkain eri menetelmiä, sähköisiä välineitä ja kasvokkain tapaamisia.

Huolehtikaa siitä, että kansalaisjärjestöjen lisäksi myös yksittäisillä ihmisillä on mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi.

Arvioikaa osallistumisen, kuulemisen ja osallisuuden menetelmien toimivuus.

Osallistumisen mahdollisuuksista, etenemisestä ja erityisesti sen vaikutuksista tulee viestiä avoimesti.

Miten?
On tärkeää käyttää eri osallisuusmuotoja rinnakkain.

• Järjestäkää kasvokkain tapaamisia: tilaisuuksia, työpajoja, asiakas- ja kansalaisraateja, kuulemistilaisuuksia, asiantuntijakuulemisia, pop up- tapahtumia.
• Käyttäkää demokratia.fi –palveluja, kyselyjä, nettiaivoriihiä, webinaareja, videoneuvotteluja, sosiaalista mediaa ja yhteiskehittämisen menetelmiä.
• Hyödyntäkää hyviä esimerkkejä: avoinhallinto.fi avoimen hallinnon tieto- ja kokemuskortit.
• Mieti, mikä on kaikkein arvokkain tieto, joka alueen asukkailta tai palvelun käyttäjiltä pitää saada selville.

Sähköiset demokratia-palvelut

• Otakantaa.fi on kansalaisten, järjestöjen ja viranomaisten keskinäistä vuoropuhelua ja osallistumista tehostava verkkopalvelu. Palvelu helpottaa kansalaisvaikuttamista ja tiedonsaantia sekä lisää päätösten valmistelun ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja parantaa niiden laatua.
• Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu, jonka avulla nuoret voivat helposti tehdä ehdotuksia, osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.
• Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa voi tehdä palvelussa mukana oleville kunnille kuntalaisaloitteita sekä kannattaa ja seurata muiden tekemiä aloitteita.
• Kansalaisaloite.fi-palvelussa voi ehdottaa uutta lakia, muutosta olemassa olevaan lakiin tai olemassa olevan lain kumoamista. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa.
• Lausuntopalvelu.fi-palvelussa viranomaiset voivat pyytää valmisteilla oleviin asioihin lausuntoja sähköisesti. Kaikki julkishallinnon viranomaiset voivat julkaista lausuntopyyntöjä palvelussa. Lausuntoja saavat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset.

Miksi?

• Demokratiapalvelut toimivat suomeksi ja ruotsiksi, ja ne ovat maksutta kaikkien käytettävissä.
• Tasapuolinen mahdollisuus seurata yhteistä päätöksentekoa ja osallistua yhteiskunnan kehittämiseen.
• Omat vaikuttamiskanavansa valmistelun eri vaiheisiin.

Palvelut löytyvät kootusti osoitteesta demokratia.fi

Osallisuuden huoneentaulu

Sisäinen osallisuus

Miksi?

• Organisaatio voi olla avoin ulospäin, vain jos työyhteisössä ollaan avoimia.› Henkilöstöllä tulee olla kokonaiskuva organisaation toiminnasta ja toiminnan perusteista, jotta se pystyy hoitamaan tehtävänsä kunnolla.

Henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa oman organisaation toimintaan

• Avoimuus ja osallisuus työyhteisöissä lisää työmotivaatiota.

Miten?
Ottakaa henkilöstö mukaan jo sisäisen osallisuuden suunnitteluun

Nivokaa sisäinen osallisuus osaksi jokapäiväistä toimintaa ja organisaationne perustehtäviä

• Julkaiskaa sisäisillä verkkosivuilla tietoa organisaation toiminnasta.
• Ottakaa henkilöstö mukaan toiminnan kehittämishankkeisiin.› Järjestäkää erilaisia epämuodollisia tilaisuuksia ajankohtaisista asioista keskustelua ja uusien ideoiden kehittämistä varten.
• Avatkaa asianhallintajärjestelmä ja jaetut hakemistot mahdollisimman laajasti kaikkien käyttöön.

Osallisuus ja nuoret

Miksi?
Osallistumismuodot toimivat ainoastaan, jos kansalaiset löytävät ne. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten lasten ja erityisryhmien osallisuusmahdollisuuksia pitää vahvistaa.

Kuulemalla ja osallistamalla lapsia ja nuoria heidät saadaan innostumaan yhteisistä asioista ja kasvamaan aktiiviseen kansalaisuuteen

Lapsiin ja nuoriin kohdistuvat toimenpiteet onnistuvat paremmin, jos heidän ääntään on kuultu

Mitä?

• Lasten ja nuorten kuulemista ja vaikuttamismahdollisuuksia säännellään erityisesti heihin kohdistuvalla lainsäädännöllä, mutta myös esimerkiksi hallintolain (41 §) ja kuntalain (22 §) turvaamat vaikutusmahdollisuudet kuuluvat kaikille, myös lapsille, vaikka tästä ei ole erikseen mainintaa laissa

Miten?

• Ottakaa nuoret mukaan jo suunnittelu- ja valmisteluvaiheeseen.
• Menkää mukaan digikanaviin ja paikkoihin, joissa nuoret ovat jo valmiiksi.
• Selittäkää osallisuuden vaikutukset selkeässä, konkreettisessa ja ymmärrettävässä muodossa.
• Tiedottakaa osallisuuden vaikutuksista, jotta nuoret tietävät mikä vaikutus heillä on ollut.
• Lapsistrategiasta tukea

Linkkejä:

Nuoret ja osallisuus

Lapsen oikeuksien sopimus

Dialogit

Miksi?

• Dialogit auttavat ymmärtämään eri näkökulmia keskusteltavasta asiasta.
• Lisäävät ymmärrystä asiasta, jota käsitellään. Asiaan liittyen ei tarvitse päästä ratkaisuun tai yhteiseen lopputulokseen.
• Mahdollistavat rakentavan keskustelun.
• Antavat kaikille dialogiin osallistujille mahdollisuuden puhua ja kuunnella.

Mitä?

• Dialogi tähtää parempaan ymmärrykseen käsiteltävästä asiasta, toisista ja itsestä
• Dialogi on rakentava ja tasavertainen tapa keskustella (Erätauko).
• Dialogi on vuoropuhelua.

Miten?

• Järjestä dialogi asiasta, josta haluat saada lisää ymmärrystä.
• Mahdollista luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiiri keskustelulle.
• Varmista, että kaikilla osallistujilla on tilaisuuksia puhua dialogissa.

Lisätietoja:

Dialogiakatemia

Erätauko

Oikea-aikainen ja ymmärrettävä viestintä

Miksi?

Selkeä ja hyvin suunniteltu viestintä varmistaa, että haluamasi viesti menee perille ja vastavuoroisesti saat tietoa, miten sanomasi otetaan vastaan.

• Viestinnän periaatteet pohjautuvat perusoikeuksiin
  • sananvapaus, yhdenvertaisuus, osallistumis- ja vaikuttamisoikeudet, oikeusturva, oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin.
• Muutosten toimeenpano vaatii oikea-aikaista ja ymmärrettävää viestintää.

Valtionhallinnon viestintäsuositus

Mitä?

Avoin viestintä on kaksisuuntaista ja kuuluu keskeisenä osana kaikkeen avoimen hallinnon osa-alueiden työhön. Viestinnässä on tärkeää, että kansalainen saa tietoa häntä koskevista asioista, ja hallinto palautetta omasta toiminnastaan.

Viestinnässä on tärkeää tunnistaa oikeat kohderyhmät ja käydä heidän kanssaan jatkuvaa vuoropuhelua. Avoimessa viestinnässä korostuu tekstien selkeys ja ymmärrettävyys.

Miten?

Miettikää, missä kanavissa saavutatte parhaiten kohderyhmänne. Kun kanavat on valittu, on varmistettava aktiivisuus niissä.

• Varmistakaa, että virkamiehillä on tarvittavat taidot ja työkalut viestinnän toteutukseen, esimerkiksi kouluttamalla heitä.
  • Ylin johto antaa organisaatiolle kasvot ja vastaa organisaation viestintäkulttuurista.
  • Jokainen virkamies viestii omalla vastuullaan olevista asioista viestinnän ammattilaisten tuella.
• Huomioikaa viestinnän suunnittelussa:
  • Oikea-aikaisuus
  • Saavutettavuus ja ymmärrettävyys
  • Eri ryhmien tarpeet ja erityispiirteet
  • Eri viestintäkeinojen ja -kanavien käyttö
• Rakentakaa sidosryhmäyhteistyötä
  • Säännöllisesti ja tavoitteellisesti

Viestintä sosiaalisessa mediassa

Miksi?

• Yhä suurempi osa julkisesta keskustelusta käydään sosiaalisessa mediassa
• Sosiaalisessa mediassa kuka tahansa voi saada äänensä kuuluviin
• Sosiaalinen media mahdollistaa suoran vuorovaikutuksen kansalaisten kanssa
• Saavutetaan sellaisia ihmisryhmiä, joita ei muulla viestinnällä välttämättä saavuetta
• Lisätään hallinnon toiminnan läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta

Mitä?

• Omat julkaisut, muiden julkaisujen jakaminen, tykkääminen ja kommentointi
• Viestintää käynnissä olevista asioista
• Muiden työn seurantaa

Miten?

• Mennään erilaisiin sosiaalisiin medioihin, esimerkiksi nuoret ja työelämässä olevat tai kansalaiset ja sidosryhmät tavoittaa eri kanavista
• Luodaan kohtelias ilmapiiri, mutta sallitaan erimielisyys
• Osallistutaan keskusteluun ja vastataan kysymyksiin
• Muistetaan oma rooli virkamiehenä ja hallinnon edustajana
• Muistetaan puolueettomuus, riippumattomuus ja tasapuolisuus
• Harkiten ja huolellisesti, myös suljetuissa ryhmissä käytävä keskustelu voi tulla julkiseksi
• Arvioidaan säännöllisesti viestinnän vaikuttavuutta erilaisin mittarein
• Luokaa organisaatioissa käytännöt erilaisiin sosiaalisessa mediassa syntyviin ongelmatilanteisiin, kuten virkamieheen kohdistuvaan maalittamiseen

Virkamieseettisen neuvottelukunnan suositus

Oikea-aikainen ja ymmärrettävä viestintä

Miksi?

Selkeä ja hyvin suunniteltu viestintä varmistaa, että haluamasi viesti menee perille ja vastavuoroisesti saat tietoa, miten sanomasi otetaan vastaan.

• Viestinnän periaatteet pohjautuvat perusoikeuksiin
  • sananvapaus, yhdenvertaisuus, osallistumis- ja vaikuttamisoikeudet, oikeusturva, oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin.
• Muutosten toimeenpano vaatii oikea-aikaista ja ymmärrettävää viestintää.

Valtionhallinnon viestintäsuositus

Mitä?

Avoin viestintä on kaksisuuntaista ja kuuluu keskeisenä osana kaikkeen avoimen hallinnon osa-alueiden työhön. Viestinnässä on tärkeää, että kansalainen saa tietoa häntä koskevista asioista, ja hallinto palautetta omasta toiminnastaan.

Viestinnässä on tärkeää tunnistaa oikeat kohderyhmät ja käydä heidän kanssaan jatkuvaa vuoropuhelua. Avoimessa viestinnässä korostuu tekstien selkeys ja ymmärrettävyys.

Miten?

Miettikää, missä kanavissa saavutatte parhaiten kohderyhmänne. Kun kanavat on valittu, on varmistettava aktiivisuus niissä.

• Varmistakaa, että virkamiehillä on tarvittavat taidot ja työkalut viestinnän toteutukseen, esimerkiksi kouluttamalla heitä.
  • Ylin johto antaa organisaatiolle kasvot ja vastaa organisaation viestintäkulttuurista.
  • Jokainen virkamies viestii omalla vastuullaan olevista asioista viestinnän ammattilaisten tuella.
• Huomioikaa viestinnän suunnittelussa:
  • Oikea-aikaisuus
  • Saavutettavuus ja ymmärrettävyys
  • Eri ryhmien tarpeet ja erityispiirteet
  • Eri viestintäkeinojen ja -kanavien käyttö
• Rakentakaa sidosryhmäyhteistyötä
  • Säännöllisesti ja tavoitteellisesti

Avoin data

Miksi?

• Julkinen hallinto tuottaa valtavan määrän korkealaatuista tietoa, mutta sitä hyödynnetään tyypillisesti vain yhteen käyttötarkoitukseen
• Datan avaaminen parantaa mahdollisuuksia hyödyntää informaatiota siellä missä sitä tarvitaan. Se tehostaa myös julkisen hallinnon omaa toimintaa.
• Datan avaaminen tukee aktiivista kansalaisuutta, yhteiskunnallista tutkimusta ja journalismia lisäämällä hallinnon läpinäkyvyyttä.
• Datan avaaminen ja hyödyntäminen lisää hallinnon tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä uudistaa sen tapaa toimia.
• Datan avaaminen mahdollistaa uusien markkinoiden ja innovaatioiden syntymistä. Esimerkiksi uusia yrityksiä, työpaikkoja tuotteita ja palveluita.

Miten?
Tutustu Valtioneuvoston periaatepäätökseen tiedon hyödyntämistä ja avaamista koskeviksi tietopolitiikan strategisiksi tavoitteisiksi. Valtioneuvoston periaatepäätös

Arvioi voisiko tietoaineisto olla hyödyllisiä muille tiedon avaamisen hyötyjen, riskien ja kustannusten arviointimenetelmän avulla. Linkki arviointimenetelmään

Kuvaa ja arvioi tietoaineiston laatua julkisen hallinnon laatukriteereiden avulla. Tutustu kriteereihin

Mitä?

Julkinen avoin data on julkisen organisaation tuottamaa tai hallinnoimaa tietoa, joka on vapaasti internetissä saatavilla, koneluettavassa muodossa ja maksutta kenen tahansa käytettävissä, muokattavissa ja jaettavissa sekä yksityisiin että kaupallisiin tarkoituksiin.

Sana ”avoin” tarkoittaa avoimen hyödyntämisen mahdollistavaa käyttölupaa eli lisenssiä

Sana ”data” tarkoittaa koneluettavaa ja tietokoneella käsiteltävää tietoa. Esimerkiksi taulukkoja, tekstiä, kuvia, karttoja, videoita, äänitiedostoja.

Lisätietoja avoimen datan sivustolla

Tietojohtaminen ja avoimuus

Mitä?

Tietojohtamisessa on kyse sekä tiedon hallinnasta että tiedon hyödyntämisestä. Tiedon hallintaan liittyy sekä tietovarantojen että tietoarkkitehtuurin ja ohjelmointirajapintojen hallinta. Tiedon hyödyntämisessä puolestaan on kyse tiedon analysoinnista valmistelun ja päätöksenteon tukena.

Miksi?

Tietojohtaminen tukee osaltaan avoimen hallinnon periaatteiden toteutumista, kuten avoimuutta, edistämällä tietovarantojen saatavuutta ja hyödynnettävyyttä. Samalla se lisää vastuullisuutta, edistämällä valmistelussa käytettävän tiedon oikeellisuutta ja ajantasaisuutta.

Miten?

Tietojohtamisessa on ennen kaikkea kysymys avoimen ja tietoperusteisen kulttuurin edistämisestä organisaatioissa.

Tietojohtamisen tueksi on käytettävissä lukuisia julkisia tiedonlähteitä sekä valmiina raportointipalveluina että ohjelmointirajapinnoista hyödynnettävänä raakadatana esimerkiksi tietojen omaehtoista yhdistelyä ja visualisointia varten. Hyödyllisiä palveluja ovat esimerkiksi Tutkihallintoa.fi, Tutkihankintoja.fi, Tutkibudjettia.fi ja Tilastokeskus.fi

Luottamus

Miksi?

Luottamus on avoimen hallinnon työn keskeinen tavoite. Luottamus on toimivan demokratian ja hyvän hallinnon edellytys ja kivijalka, jolle koko suomalaisen yhteiskunnan toimivuus rakentuu.

Luottamus helpottaa yhteistyötä ja auttaa yhteisymmärryksen, kompromissien ja ratkaisujen löytämistä yhteisiin ongelmiin. Luottamus vahvistaa sitoutumista yhteisiin päätöksiin ja on pohja kestäville uudistuksille.

Luottamus vahvistaa yhteisiä valmiuksia ja kykyä vastata kriiseihin ja monimutkaisiin haasteisiin.

Luottamus parantaa tehokkuutta, auttaa kohdentamaan resursseja ja kannustaa innovaatioihin.

Mitä?

Luottamus on kaksisuuntaista. Kansalaisten luottamus on hyvän hallinnon päämäärä, mutta myös hallinnon on luotettava kansalaisiin. Luottamus on hallinnon organisaatioiden sisäisen ja niiden välisen yhteistyön voimavara.

Hallinnon on kyettävä suoriutumaan sille annetuista tehtävistä muuttuvissa olosuhteissa kansalaisten odotuksia vastaavalla tavalla.

Hallinnon on kuunneltava kansalaisia, hyödynnettävä heidän asiantuntemustaan ja vastattava saamaansa palautteeseen.

Hallinnon on oltava avoin kansalaisyhteiskunnasta tuleville aloitteille ja uusille yhteistyön muodoille.

Hallinnon pitää avata kansalaisille toimintatapojaan ja sitä, miten asioita tehdään ja miksi. Läpinäkyvät ja ymmärrettävät rakenteet, prosessit ja toimintatavat ja niiden selkeä viestiminen vähentävät hallintoon liittyvää turhautumista, ulkopuolisuuden tunnetta ja epäluottamusta.

Miten?

Ota luottamuksen vahvistaminen työsi keskeiseksi päämääräksi.

Varmista, että kaikilla on tasavertaiset osallistumismahdollisuudet eikä ketään suljeta ulos. Osoita osallistumisen vaikutukset.

Käy dialogia ja luo jatkuvaa ja rakentavaa vuoropuhelua.

Viesti selkeästi ja käytä ymmärrettävää kieltä. Proaktiivinen viestintä auttaa vastaanottajaa käsittelemään tietotulvaa ja lisää luottamusta viestijään.

Kerro avoimesti toimintatavoistasi ja niiden perusteluista.

Puhu avoimesti epävarmuuksista ja virheistä, mutta kerro myös onnistumisista ja hyvistä käytännöistä.

Ota avoimuus, eettisyys ja oikeudenmukaisuus toimintasi ohjenuoriksi. Osoita periaatteiden ja arvojen merkitys käytännössä.

Lisätietoja:

VM:n politiikkakatsaus ”Hallinnon rooli luottamuksen vahvistamisessa”

OECD:n Suomelle tekemän luottamusarvioinnin loppuraportti

Bäck, Maria ja Kestilä-Kekkonen, Elina (toim.) 2019. Poliittinen ja sosiaalinen luottamus: polut, trendit ja kuilut. Valtiovarainministeriö.

Kansalaisjärjestöakatemia

Johtaminen

Miksi?

Kaikkien on voitava luottaa mahdollisuuksiinsa osallistua ja vaikuttaa. Erityistä huomiota kiinnitetään suhteellisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten osallisuuden mahdollistamiseen. Avointa hallintoa edistetään rohkealla johtamisella, johdon tuella ja sitoutumisella.

Mitä?

Avoimuuden johtaminen vaatii rohkeaa ja avointa organisaatiokulttuuria. Johdon tehtävä on huolehtia avoimen hallinnon periaatteiden toimeenpanosta organisaatiossaan. Se tarkoittaa myös kansalaisten osallisuuden mahdollistamista päätöksenteon valmistelussa, palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa.

On tärkeää, että johdolle asetuissa tavoitteissa on konkreettisesti näkyvissä avoimuuden ja osallisuuden toimeenpanon tuki. Johdon on tärkeä tukea henkilöstöään ristipaineessa jonka kansalaisten kasvavat vaatimukset ja hallinnon rajalliset resurssit joskus aiheuttavat.

Miten?

• Osallisuuden johtamisessa kiinnitetään huomiota erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten osallistumismahdollisuuksien tukemiseen.
• Kehitetään yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa niiden ihmisten kohtaamiseksi, joiden ääni ei muutoin tule kuulluksi.
• Kehitetään avoimuutta edistävää johtamisosaamista organisaatiossa.
• Edistetään yhteiskunnallista vuoropuhelua tuomalla dialogit vahvemmin organisaation toimintatavaksi.
• Tuetaan henkilöstön osaamista osallisuus-, vuorovaikutus- ja kuulemistaidoissa.
• Toimitaan itse esimerkkinä avoimuutta korostavasta toimintatavasta ja tuetaan avoimuutta viestinnällä, jossa tunnetaan ihmisten odotukset ja median käyttötavat.

Hallinto mahdollistajana

Miksi?

Julkisella hallinnolla on suuri merkitys kansalaisyhteiskunnan toiminnan mahdollistamisessa

Kansalaisyhteiskunnalla taas on merkittävä rooli suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkomisessa

Mahdollistava hallinto on myös luottamusta herättävä hallinto

Miten?

Mieti, miten voisit omassa työssä kehittää vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa.

Pohdi, onko jotain tietoa, jota organisaatiossasi voitaisiin avata kansalaisyhteiskunnan käyttöön?

Ennakoi yhteiskunnallista muutosta ja etsi uusia tässä ajassa toimivia toimintatapoja yhteistyölle kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Osallistu kansalaisjärjestöakatemiaan. Se on oiva keino luoda yhteyksiä ja päivittää osaamista kansalaisjärjestöjen roolista. Lisätietoja kansalaisjärjestöakatemiasta

Mitä?

Mahdollistava hallinto suojelee ja edistää kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia eri tavoin.

Mahdollistava hallinto toimii yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Se ottaa mukaan myös muita sidosryhmiä, kuten tutkijoita, yrityksiä ja neljättä sektoria.

Pura esteitä kansalaisyhteiskunnan toiminnalta

Linkitä kansalaisyhteiskunnan toimijoita yhteen keskenään

Etsi ja tue uusia kansalaisyhteiskunnan tapoja järjestäytyä tietyn asian ympärille

Järjestä koulutuksia ja muita tilaisuuksia osaamisen kehittämiseksi

Avaa tietoa kansalaisyhteiskunnan käyttöön

Ennakoi yhteiskunnallista muutosta ja etsi ajassa toimivia toimintatapoja kansalaisyhteiskunnalle

Julkisuuslakimyönteinen toiminta

Miksi?

Hyvän hallinnon ja oikeusturvan menettelylliset takeet, julkisuusperiaate sekä kielelliset oikeudet ovat perustuslailla suojattuja oikeuksia, jotka ovat edellytys mm. sananvapauden toteutumiselle.

Viranomaisten toiminnan julkisuus ja viranomaisten asiakirjojen ja niiden sisältämien tietojen julkisuus ovat perusoikeus, ja siitä voidaan poiketa vain laissa säädetyin perustein. Julkisuus on keskeinen osa länsimaisten oikeusvaltioiden toiminnan perustaa.

Mitä?

• Julkisuusperiaate tarkoittaa
  • perusoikeuksien, kuten viranomaisen toiminnan julkisuuden ja sananvapauden, edellytysten toteuttamista
  • tiedon saantia viranomaisten toiminnasta, osallistumisoikeuksia ja mahdollisuutta käyttää sananvapauttaan mm. osallistumalla keskusteluihin
  • luottamuksen rakentamista viranomaistoimintaan
  • asianosaiselle laajoja oikeuksia käsittelyssä olevaa “omaa asiaa” koskeviin tietoihin
  • oikeusturvaa, kuten päätöksen ja sen perusteiden tiedoksisaantia, muutoksenhakuoikeuksia sekä virkavastuuta.

Perustuslain 12 §:ssä säädetään julkisuusperiaatteesta, ja tarkemmin sananvapaudesta sekä viranomaisten hallussa olevien asiakirjojen julkisuudesta.

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.

Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu.

Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Tarkemmat säännökset viranomaisten asiakirjojen ja niiden sisältämien tietojen julkisuudesta ovat julkisuuslaissa.

Miten?

Tutustu perustuslain 12 §:n säännökseen sananvapaudesta ja viranomaisen hallussa olevan asiakirjan julkisuudesta sekä säädöksiin tietojen salassa pitämisestä. Julkisuusperiaatteen keskeisten perusteiden on tärkeää olla tuttuja.

Tunnista oman osaamisesi rajat. Jos et tiedä onko tieto julkista, selvitä asia ennen kuin kieltäydyt antamasta tietoa.

Huolehdi, että tunnistat ongelmat ja tiedät jo etukäteen, keneltä organisaatiossasi voit pyytää apua. Tiedä, kuka talossasi tietää.

Muista, että julkisuusasiat ovat osa työtäsi ja pystyt kehittämään työtapoja julkisuusmyönteisemmiksi ja aktiivista viestintää tukeviksi.

Viranomaisten viestinnässä on tärkeää pitää mielessä, että julkisuusperiaatteen tarkoituksena ei ole markkinoinnin keinoin selittää hallinnon toimintaa eikä suojella päätöksentekijöitä, vaan antaa ihmisille mahdollisuus muodostaa kelvollisen tietopohjan perusteella käsityksensä yhteisistä asioista, käyttää sananvapauttaan, valvoa vallankäyttäjiä ja vaikuttaa vallankäyttöön.

Lisätietoja:

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

Julkisuuslaki

Arviointi osana toiminnan suunnittelua

Miksi?

Hallinnon toiminnan avoimuus tuottaa yhteiskunnallista lisäarvoa. Se on osa hyvää hallintoa ja vahvistaa demokratiaa. Avoin ja oikea-aikainen viestintä ja vuorovaikutus lisäävät hallinnon toiminnan ennakoitavuutta, mikä on tärkeää kansalaisille ja yrityksille.

Mitä?

• Kytkekää arviointi osaksi normaalia toiminnan suunnittelua ja arviointia.
• Tehkää itsearviointia hyödyntämällä tarkistuslistaa.
• Hyödyntäkää kansallisia ja kansainvälisiä vertailutietoja.

Miten?

• Henkilöstöä osallistaen
• Yhteistyössä sidosryhmien kanssa
• Ulkopuoliset arvioinnit huolellisesti kilpailuttaen