Kunnan ja hyvinvointialueen päätöksentekoprosessi koostuu viidestä päävaiheesta: vireilletulo, valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja arviointi. Vammaisneuvostolla (Vane) on keskeinen rooli vaikuttamisessa kaikissa näissä vaiheissa, mikä mahdollistaa vammaisten henkilöiden oikeuksien ja tarpeiden huomioimisen kunnan ja hyvinvointialueen päätöksenteossa.

Vireilletulovaihe

Vireilletulovaiheessa määritellään ongelma tai tavoite, joka halutaan ratkaista tai saavuttaa. Asia voi tulla vireille esimerkiksi lainsäädännön muutosten, kunnan aiempien päätösten, kunta- tai hyvinvointialuestrategian linjausten tai kuntalaiten aloitteiden kautta. Vane voi vaikuttaa vireilletuloon tekemällä aloitteita kunnan tai hyvinvointialueen viranhaltijoille ja päättäjille vammaisten henkilöiden kokemuksista, tarpeista tai tyytyväisyydestä eri palveluihin. On tärkeää, että ongelma tai tavoite määritellään selkeästi ja viestitään tehokkaasti. Vane voi myös pyytää säännöllisiä katsauksia eri toimialojen tulevaisuuden suunnitelmiin, jotta ennakoiva vaikuttaminen olisi mahdollista.

Valmisteluvaihe

Valmisteluvaiheessa vireille tullutta asiaa käsitellään selvittämällä sen vaikutuksia ja kustannuksia sekä sidosryhmien näkemyksiä. Vane voi vaikuttaa valmisteluun vaatimalla, että heitä kuullaan jo varhaisessa vaiheessa. Tämä voi tarkoittaa suoraa yhteydenpitoa viranhaltijoihin ja päättäjiin sekä osallistumista kunnan järjestämiin tilaisuuksiin. Vane voi myös vaatia, että kunnan päätöksenteossa tehdään vammaisvaikutusten arviointi. Esimerkiksi keskustelutilaisuuksien järjestäminen poliittisten ryhmien kanssa voi olla tehokas keino vaikuttaa valmisteluun.

Päätöksentekovaihe

Päätöksentekovaiheessa viranhaltija tai kunnan päätöksentekoelin (lautakunta, hallitus tai valtuusto) päättää esityksen hyväksymisestä, hylkäämisestä, palauttamisesta valmisteluun tai pöydälle jättämisestä. Vane ja sen taustalla olevat yhdistykset voivat vaikuttaa päätöksentekoon ottamalla yhteyttä päättäjiin ja esittämällä näkemyksensä. Hyviä keinoja ovat yhteydenpito valtuustoryhmien puheenjohtajiin sekä lautakuntien ja kunnanhallituksen puheenjohtajiin ja jäseniin. Kunnan päätöksistä voi pääsääntöisesti myös valittaa, ja muutoksenhakukeinoja ovat muun muassa oikaisuvaatimus, kunnallisvalitus ja hallintovalitus. Vammaisneuvosto ei ole kuitenkaan asianosainen, joten se ei voi käyttää edellä mainittuja muutoksenhakukeinoja, mutta vammaisneuvosto voi antaa tukea ja neuvoja valittajalle. Sen sijaan vammaisneuvostokin voi tehdä hallintokantelun epäasiallisesta hallintotoiminnasta.

Toimeenpanovaihe

Toimeenpanovaiheessa päätös toteutetaan ja viedään käytäntöön. Valtuuston päätösten täytäntöönpanosta vastaa kunnanhallitus, kun taas konkreettisesta toteuttamisesta vastaavat kunnan eri palvelualueet, toimialat ja yksiköt. Vane voi seurata toimeenpanoa ja antaa siitä palautetta. Monet Vaneen edustettuina olevat yhdistykset toteuttavat omalla toiminnallaan tavoitteita, jotka liittyvät kuntalaisten hyvinvointiin, ja ovat näin ollen mukana päätösten täytäntöönpanossa. Vane voi myös pyytää säännöllisiä arvioita siitä, miten neuvoston näkemykset ovat vaikuttaneet päätöksiin.

Arviointivaihe

Arviointivaiheessa tarkastellaan päätöksenteon vaikutuksia, tuloksia ja tavoitteiden toteutumista sekä itse päätöksentekoprosessia. Arvioinnin pohjaksi kerätään tietoa ja palautetta esimerkiksi kuntalaistilaisuuksissa, kyselyillä ja asiakaspalautteella. Vane voi antaa palautetta vammaisten henkilöiden tyytyväisyydestä palveluihin ja heidän osallistumismahdollisuuksistaan päätösprosessiin. Arviointia varten Vane voi toimittaa tietoa oma-aloitteisesti ja vastaamalla erilaisiin palautekyselyihin. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että Vaneen yhteystiedot ovat helposti löydettävissä, jotta palautteen anto ja yhteydenpito on sujuvaa.

Osallistumalla näihin päätöksentekoprosessin vaiheisiin vammaisneuvosto voi tehokkaasti vaikuttaa kunnan päätöksentekoon ja varmistaa, että vammaisten henkilöiden tarpeet ja oikeudet otetaan huomioon kaikissa prosessin vaiheissa.