Laki hyvinvointialueesta ja kuntalaki velvoittavat, että alue-/kunnanhallitus asettaa vammaisneuvoston ja varmistaa sen toimintaedellytykset.

Toimintaedellytysten varmistaminen alkaa vammaisneuvoston asettamisesta.

Suomen hyvinvointialueet ja kunnat ovat kuitenkin hyvin erikokoisia ja erilaisia toimintatavoiltaan. Tämän takia on muodostunut erilaisia käytäntöjä vammaisneuvostojen nimeämisessä.

Kunnan ja hyvinvointialueen viestintä tukee osallisuutta

Kunnan ja hyvinvointialueen on lakien edellyttämällä tavalla tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa. Yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja annetaan yleisessä tietoverkossa. Viestinnän on oltava selkeää ja ymmärrettävää.

Kunta ja hyvinvointialue voivat tiedottaa vammaisneuvoston nimeämisestä omien verkkosivujen lisäksi eri kanavia pitkin esim. paikallisessa tai alueellisessa lehdessä tai lähettämällä tiedotteen suoraan yhdistyksiin ja järjestöihin.

Vammaisneuvoston asettamisessa muistettava vammaisten henkilöiden ja vammaisjärjestöjen edustus

Vammaisneuvoston asettamisessa on tärkeää muistaa, että kuntalaki edellyttää, että vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla vammaisneuvostossa riittävä edustus.

Vammaryhmien moninaisuus on tärkeää huomioida vammaisneuvoston kokoonpanossa eri vammaryhmien erityistarpeiden huomioimiseksi. YK:n vammaissopimus määrittelee vammaisuuden pitkäaikaisena ruumiillisena, henkisenä, älyllisenä tai aisteihin liittyvänä vammana.

Monimuotoisuuden ja edustuksellisuuden huomioiminen on tärkeää, ja niiden varmistamiseksi neuvostoa voi tarvittaessa täydentää.

Hyvinvointialueen vammaisneuvoston kokoonpano

Laki hyvinvointialueesta määrittelee, että hyvinvointialueen jokaisen kunnan vastaavasta vaikuttamistoimielimestä valitaan vähintään yksi edustaja. Lisäksi vaikuttamistoimielimiin voidaan valita muita henkilöitä.

Myös hyvinvointialueen vammaisneuvostossa on hyvä noudattaa samaa periaatetta vammaisten henkilöiden edustuksesta YK:n vammaissopimuksen velvoitteen mukaisesti. Vammaissopimuksen artikla 4 edellyttää ”Laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsäädäntöä ja politiikkoja, joilla tätä yleissopimusta pannaan täytäntöön, sekä muissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta.”

Ehdokasasettelu kunnassa vaikuttaa vammaisneuvoston edustuksellisuuteen

Suomen eri kunnissa on eri tapoja, miten ja ketkä ketkä voivat ehdottaa vammaisneuvoston jäseniä.

• Jossain kuka tahansa vammainen henkilö voi ilmoittautua ehdokkaaksi vammaisneuvostoon.
• Jossain yhdistykset/järjestöt voivat asettaa ehdokkaita.
• Jossain on järjestöjen neuvottelukunta voi asettaa ehdokkaita.

Hyvinvointialueen vammaisneuvoston asettamisessa pohdittavaa

Hyvinvointialue lähettää kuntiin pyynnön nimetä ehdokkaat hyvinvointialueen vammaisneuvoston asettamista varten.

• Usein pyyntö voi olla yksi ehdoka/kunta, mutta hyvinvointialue voisi pyytää myös 2-3 ehdokasta vammaismoninaisuus huomioiden.
• Kun ehdokkaita on useampi, hyvinvointialueen aluehallituksen olisi helpompi asettaa lopullinen kokoonpano vammaismoninaisuus huomioiden.
• Vammaisneuvostoa voi myös täydentää vammaismoninaisuuden varmistamiseksi. Tämä voi olla erittäin toimivaa pienemmillä hyvinvointialueilla, mutta suurilla hyvinvointialueilla tämä voi olla haasteellista, koska vammaisneuvoston koko jo kuntaedustajilla tulee liian isoksi ja kankeaksi.
• Vammaisneuvosto voi kutsua asiantuntijoita.
• Vammaisneuvosto voi toimintasäännössään mahdollistaa myös pienemmät työryhmät nopeaan työskentelyyn ja kutsua niihin ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita tuomaan erilaisia näkökulmia.

Vammaisneuvosto on vammaisten, viranomaisten ja päätöksentekijöiden yhteistyöfoorumi

Vammaisneuvoston kokoonpanossa on keskeistä huomioida myös toimivan vuoropuhelun rakentaminen kunnan ja hyvinvointialueen päätöksentekijöihin sekä keskeisiin viranhaltijoihin.

Vammaisneuvoston toimikausi

Kenties yleisintä on, että vammaisneuvoston asetetaan valtuustokaudeksi eli toimikausi on 4 vuotta, ja vanha vammaisneuvosto jatkaa kunnes uuden valtuustokauden vane on asetettu.

Joissakin tapauksissa toimikausi on vain puolet valtuustokaudesta eli 2 vuotta. Tällöin vapaaehtoiset eivät joudu sitoutumaan niin pitkäksi aikaa, mutta se voi myös vaikeuttaa pitkäjänteistä työskentelyä valtuustokauden aikana.

On myös esimerkki kunnasta, jossa puolet vammaisneuvoston edustajista on erovuorossa joka toinen vuosi ja puolet jatkaa (kenties samoin kuin monen yhdistyksen hallituksessa). Näin tulee jatkuvuutta ja vaihtuvuutta.