Vammaisneuvostopäivä
Valtiovarainministeriön avoimen hallinnon hanke ja vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE järjestävät yhdessä kansallisen Vammaisneuvostopäivän. Tapahtuman tavoitteena on, että vammaisneuvostojen edustajilla olisi nykyistä enemmän mahdollisuuksia valtakunnalliseen kokemusten- ja tiedonvaihtoon sekä yhteiseen kehittämiseen. Tilaisuus järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2021.
Vammaisneuvostopäivän järjestäminen on toimenpiteenä avoimen hallinnon toimintaohjelmassa. Vammaisneuvostopäivä järjestetään vuosittain.
Seuraava vammaisneuvostopäivä järjestetään 25.10.2023.
Menneet tapahtumat
Vammaisneuvostopäivä 2022
Aika: keskiviikko 2.11. klo 9:30–16
Paikka: Hybriditapahtuma, Scandic Park Helsinki ja verkkolähetys.
Valtiovarainministeriön avoimen hallinnon hanke ja vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE järjestävät viime vuotiseen tapaan yhdessä kansallisen Vammaisneuvostopäivän 2.11.2022. Tilaisuus järjestetään hybriditilaisuutena koronatilanteen sen salliessa.
Virallinen kutsu on lähetetty syyskuun alussa. Paikkoja kokoustilassa on rajoitetusti, joten jokaisesta neuvostosta on paikan päällä Helsingissä tilaa 1-2 edustajalle / kunnallinen neuvosto ilmoittautumisjärjestyksessä. Tapahtumapaikka on esteetön. Virtuaalisille osallistujille ei sen sijaan ole määrärajoitetta. Tilaisuuteen ovat lämpimästi tervetulleita kaikki kunnallisten ja hyvinvointialueiden vammaisneuvostojen jäsenet.
Tapahtuma on maksuton. Tilaisuudessa/striimauksessa on viittomakielen tulkkaus ja kirjoitustulkkaus.
Lue 2022 vammaisneuvostopäivän viestiseinän kysymykset ja vastaukset tästä linkistä.
Ohjelma keskiviikko 2.11.
Aamupäivä (yhteinen Vanhusneuvostopäivän kanssa)
Klo 9.00 Aamupala
9.30 KEYNOTE Missä mennään milläkin hyvinvointialueella: Iso kuva, tavoitteet, tilannekuva
-
- finanssineuvos Ville-Veikko Ahonen, valtiovarainministeriö
10.00 Hyvinvointialueiden neuvostojen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
10.30 Paneelikeskustelu hyvinvointialueuudistuksesta
-
- finanssineuvos Ville-Veikko Ahonen, valtiovarainministeriö
- vanhusneuvoston puheenjohtaja Lauri Ahopelto, Kankaanpään vanhusneuvosto
- vammaisneuvoston puheenjohtaja Kauko Väisänen, Mikkelin vammaisneuvosto
- projektipäällikkö Anna-Maija Ahonen, Etelä-Karjalan järjestöjen ja maakunnan Kumppanuusverkosto -hanke
11.00 Yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnan esittely
-
- yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman, Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
11.30-13.00 Lounas
Iltapäivä (Vammaisneuvostopäivän oma ohjelma)
13.00 Tilaisuuden avaus
-
- pääsihteeri Merja Heikkonen, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta
13.10 Rakennettu ympäristö
-
- yliarkkitehti Niina Kilpelä, ympäristöministeriö
13.35 Esteettömyysdirektiivin toimeenpano
-
- neuvotteleva virkamies Mikael Åkermarck, liikenne- ja viestintäministeriö
13.50 Keskustelua
14.00 TAUKO
14.40 Vammaislainsäädäntö, esitys perustuu hallituksen esitykseen eikä lakeja ole vielä hyväksytty eduskunnassa.
-
- lakimies Ida Hakanen, sosiaali- ja terveysministeriö
15.05 Kommenttipuheenvuorot: hyvinvointialue ja neuvostotoimija
-
- toimialuejohtaja Päivi Lauri, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus
- puheenjohtaja Sari Kokko, Vammaisfoorumi
15.25 Keskustelua
15.55 Päivän yhteenveto
-
- pääsihteeri Merja Heikkonen, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta
16.00 Tilaisuus päättyy
Lisätietoja:
Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE (vanen.posti.stm@gov.fi)
Vammaisneuvostopäivä 2021
Ensimmäinen vammaisneuvostopäivä järjestettiin kaksipäiväisenä verkkotapahtumana 22.11.–23.11.2021 klo 13–16.
Lue vuoden 2021 tapahtuman yhteenveto
Ohjelma
Maanantai 22.11. klo 13–16
Vammaisneuvostot kaikkien vammaisten asialla – vammaisneuvostojen asema, toiminta ja vaikuttamismahdollisuudet kunnissa
13.00 Tervetuloa ja avaussanat
Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen, eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja
13.15 Johdanto päivän teemaan
Merja Heikkonen, vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan VANEn pääsihteeri, sosiaali- ja terveysministeriö
13.30 Näkökulmapuheenvuorot ja esimerkit vammaisneuvostoista
Miten kunta näkee vammaisneuvoston merkityksen ja käytänteet?
Marjo-Kaisa Konttinen, osallisuus- ja hyvinvointikoordinaattori, Tuusulan kunta
Vammaisneuvostojen esimerkkejä hyvistä käytännöistä
Hanna Karojärvi, kehittämispäällikkö, Tampereen kaupunki Diat osa 1, diat osa 2, diat osa 3
Jarno Saapunki, varapuheenjohtaja, Rovaniemen vammaisneuvosto
14.00 Tauko
14.15 Ohjeet ryhmäkeskusteluihin ja ryhmäkeskustelut päivän teemasta
15.00 Ryhmäkeskustelujen yhteinen purku
15.30 Tietoisku
Ajankohtaista vammaispalveluista ja -lainsäädännöstä
Ida Hakanen, lakimies, sosiaali- ja terveysministeriö
Ida Valajärvi, korkeakouluharjoittelija, sosiaali- ja terveysministeriö
16.00 Tapahtuman ensimmäinen päivä päättyy
Tiistai 23.11. klo 13–16
Vammaisneuvostot tulevilla hyvinvointialueilla – mitä kunnissa tapahtuu jatkossa?
13.00 Tervetuloa ja avaussanat
Ira Alanko, erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö
13.10 Johdanto päivän teemaan
Vammaisneuvostot kunnissa ja hyvinvointialueilla
Markku Mölläri, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö
Valtioneuvoston muutostuki hyvinvointialueille
Salme Kallinen, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö
Näkökulmapuheenvuoro: alustavia kokemuksia alueellisesta neuvostosta
Pirkko Kuusela, Uudenmaan vammaisneuvoston puheenjohtaja
Jussi Salminen, osallisuus- ja asiakkuuspäällikkö, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite
14.00 Tauko
14.15 Ohjeet ryhmäkeskusteluihin ja ryhmäkeskustelut päivän teemasta
Mikä on tilanne vammaisneuvostoissa ja miten tulee käymään jatkossa? Ajatustenvaihtoa ja vertaistukea.
15.00 Ryhmäkeskustelujen yhteinen purku
15.30 Tietoisku
Vammaisneuvostojen vaikuttavuus kunnan päätöksenteossa – havaintoja SitraLAB-kokeilusta
Elisabeth Hästbacka, esteettömyyskoordinaattori, Vaasan kaupunki
Tanja Korvenmaa, organisaatiokehittäjä, Osana Oy
15.45 Keskustelu vammaisneuvostopäivästä ja siihen liittyvistä odotuksista
16.00 Tilaisuus päättyy
Lisätietoja: avoinhallinto@gov.fi
Vammaisneuvostojen hyviä käytäntöjä
Pyysimme vammaisneuvostoja ympäri Suomen jakamaan hyviä käytäntöjään. Saimme ilahduttavasti esimerkkejä niin Lapista kuin etelästäkin. Tässä alla hienoja esimerkkejä, ja lisää esitellään maanantaina 22.11. vammaisneuvostopäivässä.
Jyväskylän vammaisneuvosto on vakiinnuttanut asemansa kaupungin rakennusvalvonnan yhtenä yhteistyökumppanina. Heille tulee lausuttavaksi kaupunkiin rakenteilla olevat julkiset rakennukset ja niiden esteettömyys, sekä monesti puheenjohtaja käy myös puhelimitse esteettömyyteen liittyviä asioita läpi niin arkkitehtien kuin rakennuslupainsinöörien kanssa. Neuvostoa aidosti kuunnellaan ja kohteiden esteettömyyttä ollaan valmiita parantamaan hyvässä hengessä. Neuvosto on myös ollut alusta asti mukana isossa uimahallin perusparannushankkeessa ja päässyt yksityiskohtaisesti käymään läpi kohdetta. Kiitosta neuvosto on saanut niin suunnittelijoilta kuin arkkitehdeiltäkin siitä, että palaverimme ovat hyvin hyödyllisiä ja silmiä avaavia.
Kangasalalla toimii vammaisjärjestöjen yhteistyöryhmä, johon kuuluu n. 15 eri vammaisjärjestöä ja aktiivisesti toiminnassa on mukana 7-8 järjestöä. Yhteistyöryhmä kokoontuu vuosittain 3-4 kertaa. Tapaamisissa käsitellään erilaisia asioita ja valitaan myös kaupungin vammaisneuvostoon esitettävät jäsenet. Yhteistyöryhmä järjestää vuosittain liikuntatapahtuman ja pikkujoulut, jotka ovat kaikille kuntalaisille avoimia. Osallistujia liikuntatapahtumassa on ollut noin 80 ja pikkujouluissa n. 100. Tapahtumaan pyritään saamaan mukaan eri instansseja, mm. puolueiden jäsenille on järjestetty leikkimielinen kilpailu, Kangasalan melojat ovat olleet mukana esittelemässä toimintaansa ja halukkaat ovat saaneet kokeilla melontaa/suppailua, sekä opaskoiriin on päässyt tutustumaan.
Rovaniemellä vammaisneuvostolla on edustus lautakunnissa (hyvinvointilautakunta, sivistyslautakunta ja elinvoimalautakunta) sekä valtuustossa puhe- ja läsnäolo-oikeudella. Vammaisneuvostolla on mahdollisuus tuoda näkemys esille päätöksentekovaiheessa.
Tampereella liikennöintinsä keväällä 2021 aloittanut ratikka rakentui pitkän ja perusteellisen suunnittelun ja yhteistyön tuloksena. Vaikka ratikkaa tai suuruusluokaltaan samanlaisia hankkeita ei kaikissa kunnissa rakennettaisikaan, on Tampereen ratikan suunnittelu- ja osallistamisprosessi skaalattavissa myös suuruusluokaltaan pienempiin suunnittelu- ja rakennushankkeisiin. Vammaisneuvosto ja sen esteettömyystyöryhmä osallistuivat ratikan suunnitteluun perinteisesti paperilla oleviin suunnittelelmiin tutustuen ja kommentoiden, mutta myös käytännön muotoilutyöhön osallistuen. Esteettömyystyöryhmä matkusti kolme kertaa Ouluun Transtech Oy:n ratikkavaunutehtaalle ja käytännössä testasi ja antoi kehitysehdotuksia ratikkavaunuun jo sen ollessa vasta vanerimalli. Työskentely oli monelltavoin poikkeuksellista, erittäin vuorovaikutteista ja läpi koko prosessin poikkeuksellisen arvostavaa ja kokonaisvaltaista. Samanlaista käytännön testaus- ja suunnittelutyötä tehtiin myös ratikkapysäkkien osalta. Liikenneoinnin jälkeen todettuihin virheisiin kanava kommentoinnille ja korjauksille on edelleen auki.
Tampereella vammaispalveluissa oli pitkään merkittävää henkilöstövajetta, mikä vaikutti palveluiden saatavuuteen odotusaikojen pidentymisenä ja laadn heikkenemisenä. Kaupungin todella heikossa taloudellisessa tilanteessa vammaispalveluita pystyttiin kuitenkin tuottamaan lakisääteinen velvollisuus täyttäen. Tiukat resurssit kuitenkin verottivat merkittävästi työhyvinvointia ja tilanne näkyi myös asiakkaille. Vammaispalveluiden esihenkilöt päättivät lisäresursseja pyytäessään lähteä tekemään yhteistyötä vammaisneuvoston kanssa. Vammaispalveluiden johto pyysi vammaisneuvostoa avuksi tuottamaan tietoa ja perusteluita sekä arvovaltaa pyyntönsä taakse – saada lisää uusia vakansseja vammaispalveluiden sosiaaliohjaukseen, äärimmäisen huonosta taloudellisesta tilanteesta välittämättä. Vammaisneuvosto lähti vaatimusten tueksi ja uusia vakansseja saatiin perustettua ja tilanne korjaantui.