Vammaisneuvostopäivä

Valtiovarainministeriön avoimen hallinnon hanke ja vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE järjestävät yhdessä kansallisen Vammaisneuvostopäivän.  Tapahtuman tavoitteena on, että vammaisneuvostojen edustajilla olisi nykyistä enemmän mahdollisuuksia valtakunnalliseen kokemusten- ja tiedonvaihtoon sekä yhteiseen kehittämiseen. Tilaisuus järjestetään ensimmäisen kerran vuonna 2021.

Vammaisneuvostopäivän järjestäminen on toimenpiteenä avoimen hallinnon toimintaohjelmassa. Vammaisneuvostopäivä on tarkoitus järjestää jatkossa vuosittain.

Vammaisneuvostopäivä 2021

Ensimmäinen vammaisneuvostopäivä järjestetään kaksipäiväisenä verkkotapahtumana 22.11.–23.11.2021 klo 13–16.

Ohjelma

Maanantai 22.11. klo 13–16
Vammaisneuvostot kaikkien vammaisten asialla – vammaisneuvostojen asema, toiminta ja vaikuttamismahdollisuudet kunnissa

13.00               Tervetuloa ja avaussanat

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen, eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja

13.15               Johdanto päivän teemaan

Merja Heikkonen, vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan VANEn pääsihteeri, sosiaali- ja terveysministeriö

13.30               Näkökulmapuheenvuorot ja esimerkit vammaisneuvostoista

Miten kunta näkee vammaisneuvoston merkityksen ja käytänteet?
Marjo-Kaisa Konttinen, osallisuus- ja hyvinvointikoordinaattori, Tuusulan kunta

Vammaisneuvostojen esimerkkejä hyvistä käytännöistä
Hanna Karojärvi, kehittämispäällikkö, Tampereen kaupunki Diat osa 1, diat osa 2, diat osa 3
Jarno Saapunki, varapuheenjohtaja, Rovaniemen vammaisneuvosto

14.00               Tauko

14.15               Ohjeet ryhmäkeskusteluihin ja ryhmäkeskustelut päivän teemasta

15.00               Ryhmäkeskustelujen yhteinen purku

15.30               Tietoisku

Ajankohtaista vammaispalveluista ja -lainsäädännöstä
Ida Hakanen, lakimies, sosiaali- ja terveysministeriö
Ida Valajärvi, korkeakouluharjoittelija, sosiaali- ja terveysministeriö

16.00               Tapahtuman ensimmäinen päivä päättyy

 

Tiistai 23.11. klo 13–16
Vammaisneuvostot tulevilla hyvinvointialueilla – mitä kunnissa tapahtuu jatkossa?

13.00               Tervetuloa ja avaussanat

Ira Alanko, erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö

13.10               Johdanto päivän teemaan

Vammaisneuvostot kunnissa ja hyvinvointialueilla
Markku Mölläri, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö

Valtioneuvoston muutostuki hyvinvointialueille
Salme Kallinen, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö

Näkökulmapuheenvuoro: alustavia kokemuksia alueellisesta neuvostosta
Pirkko Kuusela, Uudenmaan vammaisneuvoston puheenjohtaja
Jussi Salminen, osallisuus- ja asiakkuuspäällikkö, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite

14.00               Tauko

14.15               Ohjeet ryhmäkeskusteluihin ja ryhmäkeskustelut päivän teemasta

Mikä on tilanne vammaisneuvostoissa ja miten tulee käymään jatkossa? Ajatustenvaihtoa ja vertaistukea.

15.00               Ryhmäkeskustelujen yhteinen purku

15.30               Tietoisku

Vammaisneuvostojen vaikuttavuus kunnan päätöksenteossa – havaintoja SitraLAB-kokeilusta
Elisabeth Hästbacka, esteettömyyskoordinaattori, Vaasan kaupunki
Tanja Korvenmaa, organisaatiokehittäjä, Osana Oy

15.45               Keskustelu vammaisneuvostopäivästä ja siihen liittyvistä odotuksista

16.00               Tilaisuus päättyy

Lisätietoja: avoinhallinto@gov.fi

Vammaisneuvostojen hyviä käytäntöjä

Pyysimme vammaisneuvostoja ympäri Suomen jakamaan hyviä käytäntöjään. Saimme ilahduttavasti esimerkkejä niin Lapista kuin etelästäkin. Tässä alla hienoja esimerkkejä, ja lisää esitellään maanantaina 22.11. vammaisneuvostopäivässä.

Jyväskylän vammaisneuvosto on vakiinnuttanut asemansa kaupungin rakennusvalvonnan yhtenä yhteistyökumppanina. Heille tulee lausuttavaksi kaupunkiin rakenteilla olevat julkiset rakennukset ja niiden esteettömyys, sekä monesti puheenjohtaja käy myös puhelimitse esteettömyyteen liittyviä asioita läpi niin arkkitehtien kuin rakennuslupainsinöörien kanssa. Neuvostoa aidosti kuunnellaan ja kohteiden esteettömyyttä ollaan valmiita parantamaan hyvässä hengessä. Neuvosto on myös ollut alusta asti mukana isossa uimahallin perusparannushankkeessa ja päässyt yksityiskohtaisesti käymään läpi kohdetta. Kiitosta neuvosto on saanut niin suunnittelijoilta kuin arkkitehdeiltäkin siitä, että palaverimme ovat hyvin hyödyllisiä ja silmiä avaavia.

Kangasalalla toimii vammaisjärjestöjen yhteistyöryhmä, johon kuuluu n. 15 eri vammaisjärjestöä ja aktiivisesti toiminnassa on mukana 7-8 järjestöä. Yhteistyöryhmä kokoontuu vuosittain 3-4 kertaa. Tapaamisissa käsitellään erilaisia asioita ja valitaan myös kaupungin vammaisneuvostoon esitettävät jäsenet. Yhteistyöryhmä järjestää vuosittain liikuntatapahtuman ja pikkujoulut, jotka ovat kaikille kuntalaisille avoimia. Osallistujia liikuntatapahtumassa on ollut noin 80 ja pikkujouluissa n. 100. Tapahtumaan pyritään saamaan mukaan eri instansseja, mm. puolueiden jäsenille on järjestetty leikkimielinen kilpailu, Kangasalan melojat ovat olleet mukana esittelemässä toimintaansa ja halukkaat ovat saaneet kokeilla melontaa/suppailua, sekä opaskoiriin on päässyt tutustumaan.

Rovaniemellä vammaisneuvostolla on edustus lautakunnissa (hyvinvointilautakunta, sivistyslautakunta ja elinvoimalautakunta) sekä valtuustossa puhe- ja läsnäolo-oikeudella. Vammaisneuvostolla on mahdollisuus tuoda näkemys esille päätöksentekovaiheessa.

Tampereella liikennöintinsä keväällä 2021 aloittanut ratikka rakentui pitkän ja perusteellisen suunnittelun ja yhteistyön tuloksena. Vaikka ratikkaa tai suuruusluokaltaan samanlaisia hankkeita ei kaikissa kunnissa rakennettaisikaan, on Tampereen ratikan suunnittelu- ja osallistamisprosessi skaalattavissa myös suuruusluokaltaan pienempiin suunnittelu- ja rakennushankkeisiin. Vammaisneuvosto ja sen esteettömyystyöryhmä osallistuivat ratikan suunnitteluun perinteisesti paperilla oleviin suunnittelelmiin tutustuen ja kommentoiden, mutta myös käytännön muotoilutyöhön osallistuen. Esteettömyystyöryhmä matkusti kolme kertaa Ouluun Transtech Oy:n ratikkavaunutehtaalle ja käytännössä testasi ja antoi kehitysehdotuksia ratikkavaunuun jo sen ollessa vasta vanerimalli. Työskentely oli monelltavoin poikkeuksellista, erittäin vuorovaikutteista ja läpi koko prosessin poikkeuksellisen arvostavaa ja kokonaisvaltaista. Samanlaista käytännön testaus- ja suunnittelutyötä tehtiin myös ratikkapysäkkien osalta. Liikenneoinnin jälkeen todettuihin virheisiin kanava kommentoinnille ja korjauksille on edelleen auki.

Tampereella vammaispalveluissa oli pitkään merkittävää henkilöstövajetta, mikä vaikutti palveluiden saatavuuteen odotusaikojen pidentymisenä ja laadn heikkenemisenä. Kaupungin todella heikossa taloudellisessa tilanteessa vammaispalveluita pystyttiin kuitenkin tuottamaan lakisääteinen velvollisuus täyttäen. Tiukat resurssit kuitenkin verottivat merkittävästi työhyvinvointia ja tilanne näkyi myös asiakkaille. Vammaispalveluiden esihenkilöt päättivät lisäresursseja pyytäessään lähteä tekemään yhteistyötä vammaisneuvoston kanssa. Vammaispalveluiden johto pyysi vammaisneuvostoa avuksi tuottamaan tietoa ja perusteluita sekä arvovaltaa pyyntönsä taakse  – saada lisää uusia vakansseja vammaispalveluiden sosiaaliohjaukseen, äärimmäisen huonosta taloudellisesta tilanteesta välittämättä. Vammaisneuvosto lähti vaatimusten tueksi ja uusia vakansseja saatiin perustettua ja tilanne korjaantui.