Avoimen hallinnon tilannekuva kevään 2023 kyselyssä: Avoin hallinto voi hyvin mutta kehitettävää toimeenpanossa on edelleen
Avoimen hallinnon hankkeen tiimi teki keväällä 2023 seurantakyselyn avoimen hallinnon tilasta ja toimeenpanosta valtion, kunnan, maakuntien ja hyvinvointialueiden hallinnossa. Kysely koski vuosien 2019-2023 toimintaohjelmaa. Saimme vastauksen 107 organisaatiosta. Tilannekuvan saamiseksi vastausten määrä ja kattavuus olivat hyvä ja suuntaa-antava. Valtion ja hyvinvointialueiden organisaatioista vastasi noin kolmannes, maakunnista reilu neljännes ja kunnista vajaa viidennes. Vastauksia saatiin ympäri Suomen kaikilta hallinnonaloilta valtiolla, monen kokoisista kaupungeista ja kunnista sekä hyvinvointialueilta. Ministeriöistä vastaamatta jättivät vain Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Ympäristöministeriö.
Kaikkien vastausten perusteella yli kolmessa neljästä organisaatiosta avoin hallinto näkyy strategiassa tai muussa keskeisissä dokumentaatiossa (esim. viestinnän dokumenteissa, arvona tai osallisuus- ja vastuullisuusohjelmissa). Avoin hallinto on yleisimmin vastuutettu tai organisoitu joko johdolle, viestinnälle tai hallinnolle – tai sitten ei suoraan kenellekään, kaikille tai hajautetusti. Kuntien vastuksissa mainintoja saivat myös kunnanhallitus ja lautakunnat. Avoimen hallinnon periaatteita oli käyty läpi yli puolessa organisaatioista (yli viidenneksestä johtoryhmissä, vajaassa viidenneksessä henkilöstötilaisuuksissa tai hieman vajaammassa viidenneksessä intraneteissä ja noin neljänneksessä muulla tavalla). Avoimen hallinnon edistämiseen oli ryhmä tai verkosto vain 15 prosentissa organisaatiota. Tukea avoimen hallinnon edistämiseen oli yli kahdessa kolmesta organisaatioita. Tukena suosituimpia olivat koulutus, ohjeet ja infotilaisuudet.
Vastanneista organisaatioista noin 80 prosenttia oli selkeyttänyt käytettyä kieltä. Suosituimmat tavat olivat internetsivujen tekstien selkeyttäminen, henkilöstön koulutus ja asiakaspalautteen huomioiminen. Organisaatioista joka neljäs tarjoaa aineistojaan ja/tai palvelujaan selkokielellä ja reilusti yli kolmanneksella on internetsivuilla selkokielistä materiaalia ainakin osasta sisältöjä. Visualisointia tai infografiikkaa asiakirjojen selkeyttämiseksi on hyödyntänyt yli kolme neljästä organisaatiosta ja tekstivastaukset korostivat tämän työn olevan monissa paikoissa vasta alussa, mutta tärkeäksi koettu.
Sidosryhmiä kuulee yli 95 % organisaatioista ja heikommassa asemassa olevien kuulemiseen tai osallistumiseen on panostanut kolme neljästä organisaatiosta. Sosiaalisen median käyttö on yleistä. Noin kaksi kolmesta kertoi johdon viestivän aktiivisesi somessa ja lähes saman verran kannustetaan henkilöstöä käyttämään somea. Some-viestinnän vaikuttavuutta seurataan lähes kahdessa kolmesta organisaatiosta ja saman verran tarjotaan koulutusta somen hyödyntämiseen.
Avoimen hallinnon edistämisen ja tavoitteiden toteutumisen seurannassa on vielä kehitettävää. Vain neljännes vastaajista kertoi organisaatiossa olleen erityistä viestintää tai kampanjoita avoimeen hallintoon liittyen. Kansainvälisesti avointa hallintoa edisti reilu viidennes organisaatioista.
Kansalaispaneelia tai muita deliberatiivisia (puntaroivia) käytäntöjä oli käyttänyt noin 45 prosenttia vastaajaorganisaatioista, lähes 70 prosenttia oli vahvistanut vuoropuhelua yhteiskunnassa tai käyttänyt dialogeja ja sisäistä osallisuutta kehitti systemaattisesti yli 70 prosenttia organisaatioista. Kansalaisjärjestöyhteyksiä osallisuuden edistämiseksi oli vahvistanut kaksi kolmesta organisaatiosta. Ministeriöistä puolet käyttivät hankeikkunaa aina ja lisäksi reilusti yli kolmannes hankkeista riippuen.
Tuloksia kiteytetty SWOT-analyysissä
Saaduista tuloksista on tehty SWOT-analyysiä. Vahvuuksia on se, että avoimen hallinnon eri työaluilla tehdään paljon ja tekstivastaukista saatiin arvokasta tietoa ja tarkempia havaintoja avointa hallintoa edistävistä konkreettisista toimista. Avoin hallinto on kaikkien yhteinen asia ja suuressa osassa organisaatioita se on osa strategiaa tai muuta keskeistä tekemistä. Toisaalta hallinnon avoimuutta edistävien toimien tunnistaminen, sanoittaminen ja vaihteleva taso voivat olla heikkouksia. Myös arviointi ja seuranta ovat haasteellista.
Mahdollisuuksia löytyy, sillä organisaatiot ja ihmiset voivat aina parantaa toimintaansa ja alkaa tehdä tekoja hallinnon avoimuuden edistämiseksi. Etenkin hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen on oiva paikka. Hyvien käytäntöjen aktiivista jakamista kannattaa jatkaa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Uhkia taklatessa tärkeää olisi, että avoimen hallinnon edistämiselle olisi selkeä vastuu organisaatioissa ja sen edistämiseen olisi selvä rooli ja mandaatti. Resurssipula uhkaa etenkin pienissä kunnissa. Lisäksi kriisien keskellä eläessämme avoimen hallinnon teeman sanoittaminen on vaatii tarkkuutta: emme voi unohtaa julkisuuden ja avoimuuden periaatteita muuttumattomina ja lakiin pohjautuvina perusarvoina.
Tulokset tekstivastauksineen ovat kaikkien hyödynnettävissä.
Avoimen hallinnon hanke hyödyntää kyselyllä saatua tietoa viidennen toimintaohjelman laadinnassa. Kyselyn tuloksista saadaan seurantatietoa myös ulkopuolista riippumatonta OGP/IRM-raportointia varten (Open Government Partnership, Independent Reporting Mechanism, lue lisää OGP:n sivuilta). Vastaava kysely on tehty hallintoon jo aiempien toimintaohjelmien aikana ja tuloksista tehdään kesällä myös aikasarja-analyysiä.
Avoin hallinto -kyselyn tulokset tekstivastausnostoineen ovat kaikkien hyödynnettävissä avoimen hallinnon sivuilla.
Heräsikö ajatuksia? Kuulemme mielellämme palautettasi tai ajatuksiasi. Tiimin sähköposti päivystää väsymättä osoitteessa avoinhallinto(at)gov.fi.
Lisätietoja: Pauliina Pussinen (ja koko avoimen hallinnon tiimi: Katju Holkeri, Kristiina Heiskanen, Ira Alanko ja Matti Kuivalainen)
