Kansalaisjarjestoakatemia logo.

Kansalaisjärjestöakatemia

Kansalaisjärjestöakatemian tavoitteena on vahvistaa virkamiesten kansalaisjärjestötoiminnan tuntemusta sekä lisätä yhteistä ymmärrystä, vuoropuhelua ja verkostoitumista hallinnon ja järjestötoimijoiden välillä.

Kansalaisjärjestöakatemia auttaa ymmärtämään kansalaisyhteiskunnan ja -järjestöjen rooleja ja merkitystä demokratian ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.

Seuraava Kansalaisjärjestöakatemia järjestetään 3.10.2022. Ilmoittautuminen aukeaa lähempänä tilaisuutta.

Menneet tapahtumat:

Kansalaisjärjestöakatemia 30.3.2022

Kohti kansallisia dialogeja

– Kansalaisjärjestöakatemian treffitori hallinnon ja kansalaisjärjestöjen kohtaamiselle jatkuu

Aika: 30.3.2021 klo 9.00-11.30
Paikka: Tilaisuus järjestettiin verkossa Teamsillä.

Valtiovarainministeriön avoimen hallinnon hanke järjesti yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja oikeusministeriön kanssa Kansalaisjärjestöakatemian keskiviikkona 30.3.2021 klo 9.00-11.30 Kansalaisjärjestöakatemian tavoitteena on lisätä viranomaisten ja järjestöjen välistä tietoa ja ymmärrystä toisten alati muuttuvista rooleista ja vuoropuheluaKansalaisjärjestöakatemian järjestettiin nyt neljättä kertaa.

Kansalaisjärjestöakatemiassa pohdittiin yhdessä kolmea kysymystä: Olemmeko kaikkien demokratia? Miten kohti kansallisia dialogeja? Mistä proaktiivisempi ote monimutkaisiin ongelmiin?

Kansalaisjärjestöakatemian 30.3. keskustelut toimivat myös pohjana syksyn seuraavalle kansalliselle päätapahtumalle, joka järjestetään maanantaina 3.10.2022.

Tutustu tilaisuuden yhteenvetoon

Ohjelma 30.3.

9.00                  Tervetuloa, päivän tavoitteet ja viestit edelliset Kansalaisjärjestöakatemiasta 1.10.2021

9.05                  Johdatus dialogien teemoihin – kolme puheenvuoroa

Olemmeko kaikkien demokratia? Demokratiakehityksen ja Suomen tila. Johtaja Tuija Brax, Oikeusvaltiokeskus

Poikkeusaikojen dialogista kohti kansallisia dialogeja. Tutkija, johtaja Kai Alhanen, DialogiAkatemia

Reagoinnista proaktiivisuuteen – Miten ennakoimme yhdessä paremmin ja demokraattisemmin? Finanssineuvos Katju Holkeri, valtiovarainministeriö

9.35                  Dialogikeskustelut:

Dialogikeskusteluja käydään kolmesta teemasta ja voit ilmoittautuessasi valita, mihin keskusteluun haluat osallistua.

  1. Miten kohti kansallisia dialogeja?

Poikkeusaikojen dialogien loppuraportti ilmestyy juuri ennen kansalaisjärjestöakatemiaa. Poikkeusaikojen dialogien pohjalta ollaan käynnistetty valmistelu kansallisiksi dialogeiksi. Kansallisissa dialogeissa on tarkoitus keskustella ihmisille ja yhteisöille tärkeistä asioista tavalla, joka vahvistaa heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa. Lisäksi tavoitteena on rakentaa keskusteluihin osallistuvien kokemusten kautta ymmärrystä ja ajankohtaista kuvaa erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista. Tätä kerättyä tilannekuvaa kootaan kaikkien hyödynnettäväksi, Kansalliset dialogit ovat keskustelujen sarjoja, joihin toivotaan mukaan mahdollisimman laajasti erilaisia ihmisiä ja yhteisöjä. Tavoitteena dialogeissa on mahdollisimman moniäänisen ymmärryksen rakentaminen ihmisten kokemuksista ja käsillä olevista haasteista.

  • Miten kansalliset dialogit voisivat hyödyttää myös kansalaisjärjestöjen ja virkamiesten vuoropuhelua?
  • Miten voimme yhdessä varmistaa, että dialogeissa kuuluu yhteiskunnan koko kirjo?
  1. Mistä proaktiivisempi ote monimutkaisiin ongelmiin?

Yhteiskunta muuttuu nopeasti ja perusteellisesti. Julkisella hallinnolla on erityinen vastuu luotsata muutosta yhteiskunnan yhteisen edun mukaiseksi. Monimutkaisten ongelmien maailmassa tämä ei onnistu perinteisin keinoin. Tarvitsemme vahvaa ennakointia kykyä innovoida uusia ratkaisuja. OECD:n on valmistelemassa Suomelle ehdotusta valtion ohjausmallista, joka mahdollistaisi tällaisen proaktiivisemman, ennakoivamman ohjauksen ja demokratisoisi päätöksentekoa tuomalla kansalaiset ja sidosryhmät mukaan prosesseihin. OECD:n suositukset julkaistaan kesäkuussa, mutta miten saamme tämän oikeasti käytännössä toimimaan eli

  • Miten käytännössä voimme yhdessä hallinto ja kansalaisjärjestöt vahvistaa ennakointia, niin että emme vain reagoi eteen tulleeseen vaan Miten demokraattisempi päätöksentekovalmisteluprosessi rakennetaan?
  • Tuo keskusteluun konkreettisia hyviä esimerkkejä tai ideoita yhteisestä ennakointitoiminnasta ja järjestöjen kokemuksia yhteistyömalleista.
  1. Olemmeko kaikkien demokratia – miten varmistetaan haavoittuvassa asemassa olevien kuuleminen ja mahdollisuudet osallisuuteen?

Valtioneuvoston periaatepäätös demokratian edistämisestä on tarkoitus antaa tämän vuoden lopulla. Mitä konkreettista voisimme tehdä, että yhteiskunnassa nykyistä paremmin kuuluisi haavoittuvassa asemassa olevien ääni.

  • Miten haavoittuvat ryhmät tavoitetaan?
  • Mitä hyviä järjestöjen ja hallinnon yhteistyömalleja on jo olemassa?
  • Keskustelun tavoitteena on myös pohtia ja yhdessä käynnistää konkreettisten ohjeiden tekeminen haavoittuvassa asemassa olevien kuulemiseen. Mistä ohjeen pitäisi koostua?

10.45               Yhteinen keskustelu: katse tulevaan – yhdessä eteenpäin

Loppukeskustelussa pohditaan yhdessä sitä, mitä nostoja, havaintoja ja viestejä päivän keskusteluista viedään eteenpäin ja pohjaksi seuraavalle Kansalaisjärjestöakatemialle.

11.30               Tilaisuus päättyy

Seuraava kansalaisjärjestöakatemia järjestetään syksyllä 3.10.2022

Valtiovarainministeriön avoimen hallinnon hanke järjestää Kansalaisjärjestöakatemiaa yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa:

Kansalaisareena
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Marttaliitto
Näkövammaisten liitto
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
Suomen Punainen Risti
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI
Oikeusministeriö

Kansalaisjärjestöakatemia 1.10.2021

Kansalaisyhteiskunnan näköaloja ja yhteistyötä

Valtiovarainministeriön avoimen hallinnon hanke järjesti yhteistyössä kansalaisjärjestöjen, oikeusministeriön ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen kanssa Kansalaisjärjestöakatemian 3. osan Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivänä, perjantaina 1.10.2021 klo 9.00-12.00.

Tilaisuudessa kuultiin alustuksia OECD:n arviointien tuloksista, neljännestä sektorista sekä hallinnon ja järjestöjen yhteistyöstä uusilla hyvinvointialueilla. Tilaisuudessa oli myös mahdollista osallistua hallinnon ja järjestöjen yhteisiin dialogeihin ajankohtaisista aiheista.

Tutustu dialogien yhteenvetoon

Tilaisuuden ohjelma

Tilaisuuden puhujien esitykset:

OECD:n arvioinnit luottamuksesta ja kansalaisyhteiskunnan tilasta Suomessa
Kristiina Kumpula, pääsihteeri, Suomen Punainen Risti

Neljäs sektori perinteisen järjestötoiminnan ja hallinnon kirittäjänä Osa 1 Osa 2
Maija Faehnle, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö uusilla hyvinvointialueilla
Anita Hahl-Weckström, hankepäällikkö, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Kansalaisjärjestöakatemia 25.3.2021

Hallinnon ja kansalaisjärjestöjen treffitori

Valtiovarainministeriön avoimen hallinnon hanke järjesti yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja oikeusministeriön kanssa Kansalaisjärjestöakatemian 2. osan torstaina 25.3.2021 klo 9.00-11.00. Tapahtuma järjestettiin verkossa Teamsillä.
Tapahtumaan kutsuttiin hallinnon ja kansalaisjärjestöjen edustajat pohtimaan yhdessä sitä, miten hallinto ja järjestöt voisivat toimia paremmin yhdessä. Mitä yhteistyöllä voidaan saavuttaa? Mitä yhteisiin tavoitteisiin pääseminen vaatii? Missä hallinto ja järjestöt kohtaavat ja missä eivät?
Kansalaisjärjestöakatemian 2. osan keskustelut toimivat pohjana 1.10.2021 järjestettävälle seuraavalle osalle.

Tilaisuuden ohjelma
Tilaisuuden yhteenveto

 

Kansalaisjärjestöakatemia 1.10.2020

Hallinto ja kansalaisjärjestöt toistensa tukena: yhteistyön välineitä ja mahdollisuuksia

Valtiovarainministeriön avoimen hallinnon hanke järjesti yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja oikeusministeriön kanssa Kansalaisjärjestöakatemian Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivänä 1.10.2020 klo 9.30–15.00.
Tapahtuma tarjosi välineitä virkamiesten ja järjestöjen väliseen yhteistyöhön. Tilaisuudessa esiteltiin oppeja ja parhaita käytäntöjä niin lainsäädäntöprosesseista kuin ennakoimattomista, nopeaa reagointia ja koordinaatiota vaativista tilanteista, kuten koronakriisistä.
Yhteisten seminaariosuuksien lisäksi tilaisuudessa oli varattu aikaa pienimuotoisemmalle yhteiselle dialogille ja vuoropuhelulle.

Tilaisuuden ohjelma

Kansalaisjärjestöakatemia järjestettiin yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa:
Kansalaisareena
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Marttaliitto
Näkövammaisten liitto
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
Suomen Punainen Risti
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI
Oikeusministeriö

Tilaisuuden puhujien esitykset ja tallenteet

Kansalaisyhteiskunnan ja -järjestöjen moninaisuus ja rooli demokratiassa
Esitykset
Kristiina Kumpula, Suomen Punainen Risti
Liisa Partio, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Elina Varjonen, Kansalaisareena

Tallenteet
Kristiina Kumpula, Suomen Punainen Risti
Liisa Partio, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Elina Varjonen, Kansalaisareena

Puheenvuoroissa käsitellään kansalaisyhteiskunnan ja -järjestöjen merkitystä demokratialle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osuudessa avataan kansalaisjärjestöjen työn laajuutta ja niiden eri rooleja yleishyödyllisinä toimijoina ja palveluntuottajina. Osuudessa esitellään kansalaisjärjestökentän eri sektorit, toimintatavat ja yhteistoiminnan mallit.

Apua omaan työhön: kansalaisjärjestöjen ja valtionhallinnon yhteistyön välineet ja mahdollisuudet

Esitykset
Miten nuoret pääsevät mukaan? Janika Takatalo, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi

Vuoropuhelua ja verkostoitumista yhteistyö voimavarana koronakevään ruoka-avussa, Reetta Nick, Ruoka-apu.fi

Apua omaan työhön: kansalaisjärjestöjen ja valtionhallinnon yhteistyön välineet ja mahdollisuudet, Juha Beurling-Pomoell, Kuluttajaliitto

Tallenteet
Janika Takatalo, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
Reetta Nick, Ruoka-apu.fi
Juha Beurling-Pomoell, Kuluttajaliitto
Jukka Tahvanainen, Näkövammaisten liitto

Puheenvuoroissa avataan kansalaisjärjestöjen merkitystä valtionhallinnolle – sekä sektoreittain että niiden yli, valtakunnallinen ja alueellinen ulottuvuus huomioiden. Lisäksi keskustellaan siitä, miten virkamiehet voivat tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Kysymystä avataan käymällä läpi oppeja, epäonnistumisia ja parhaita käytäntöjä. Koronakriisin esimerkkiä käytetään havainnollistamaan konkreettisen yhteistyön merkitystä ennakoimattomissa, nopeaa reagointia ja koordinaatiota vaativissa tilanteissa.

Tilaisuuden muut tallenteet:

Keskustelu yhteistyöstä hallinnon ja kansalaisjärjestöjen kesken – oppeja, kokemuksia ja näkemyksiä tulevasta
Malja Miina Sillanpäälle ja yhteistyölle

Kansalaisjärjestöakatemian raportti

Raportin lopussa on hallinnon ja järjestöjen yhteisten dialogien yhteenvedot.

Kansalaisjärjestöakatemian raportti