Raportteja ja julkaisuja

OECD:ltä paljon suosituksia kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien parantamiseksi Suomessa

OECD:n arviointi kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksista Suomessa (Civic Space Scan of Finland) koski lakeja ja käytäntöjä, kansalaisoikeuksia, median toimintamahdollisuuksia, digitalisuuden tuomaa muutosta, kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia, kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumista. Suomi on toistuvasti pärjännyt hyvin kansainvälisten järjestöjen julkaisemissa demokratiaa, ihmisoikeuksia, lehdistönvapautta, korruptoitumattomuutta ja hallinnon toimivuutta mittaavissa vertailuissa. Suomella on myös käynnissä monia kansalaisyhteiskuntaa tukevia ohjelmia ja aloitteita, kuten Kansallinen demokratiaohjelma 2025, kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma ja avoimen hallinnon toimintaohjelma.

OECD kuitenkin korostaa, että vaikka Suomi kansainvälisissä vertailuissa esimerkillinen kansalaisyhteiskunnan toiminnan mahdollistaja, niin on erittäin tärkeää että Suomi tunnistaa ja ratkaisee esille nousevia haasteita. Vain näin voidaan ylläpitää hyvää tilannetta. OECD teki mittavan joukon suosituksia Suomelle. OECD:n suositukset otetaan tarkasteluun poikkihallinnollisessa valmisteluryhmässä. Työryhmä käy läpi suositukset ja selvittää, mitä niistä voi edistää jo olemassa olevissa ohjelmissa tai hankkeissa ja mitkä puolestaan vaativat pidempää valmistelua tai lisäselvityksiä. Arvioinnin loppuraportti julkistettiin 16.6.

Kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien arvioinnin tilasi valtiovarainministeriö ja sen toteutuksesta vastasi OECD:n julkisen hallinnon osasto (Directorate for Public Governance).

Raportti ja Suomen saamat suositukset

OECD:n luottamusarviointi antaa Suomelle suosituksia toimista, joilla voidaan vahvistaa kansalaisten luottamusta hallintoon

OECD:n arviointi antaa ajankohtaista tietoa kansalaisten luottamuksesta hallintoon ja julkisiin instituutioihin Suomessa ja tarjoaa suosituksia siihen, miten hallinto voi kehittää toimintaansa kansalaisten luottamuksen vahvistamiseksi ja säilyttämiseksi. Arvioinnin loppuraportti julkistettiin 4.5.2021.

Suomi on vahvan luottamuksen maa ja on pärjännyt hyvin kansainvälisissä luottamusvertailuissa. OECD:n arviointiraportti kuitenkin osoittaa, että korkeasta kansallisesta keskiarvosta huolimatta kansalaisten luottamus eri instituutioihin vaihtelee. Kyselyn mukaan kansalaisista 66 % luottaa valtionhallintoon, hallitukseen 61 %, eduskuntaan 53 % ja kuntahallintoon 52 %. Lisäksi luottamuksessa on merkittäviä alueellisia ja väestöryhmien välisiä eroja. Luottamus julkisiin instituutioihin ja hallintoon on heikompaa maaseudulla, matalammin koulutetuilla ja alemman tulotason kotitalouksissa. Jos luottamuksen eriytymiskehitys syvenee, se saattaa heikentää yhteenkuuluvuutta ja Suomen kykyä selviytyä väestön ikääntymisestä, ilmastonmuutoksesta, digitalisaatiosta ja työn muutoksista johtuvista haasteista.

Vaikka kansalaisten luottamus julkisiin instituutioihin ja tyytyväisyys demokratiaan on korkealla, niiden ihmisten osuus, jotka uskovat voivansa vaikuttaa poliittisiin prosesseihin on Suomessa pieni verrattuna muihin korkean luottamuksen maihin. OECD korostaakin, että tiettyjen väestöryhmien mahdollista syrjäytymistä olisi torjuttava Suomessa edistämällä laajempaa sosiaalista vuoropuhelua.

OECD analysoi luottamukseen liittyviä haasteita Suomessa ja yksilöi mahdollisuuksia puuttua niihin. Raportin toimenpidesuositukset korostavat julkisen hallinnon kykyä vastata kansalaisten muuttuviin odotuksiin, tarpeisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Toimivien, laadukkaiden ja saavutettavien julkisten palveluiden lisäksi keskeistä on turvata vakaa taloudellinen toimintaympäristö. OECD:n suositukset julkisille instituutioille ja hallinnolle liittyvät luottamuksen mittaamisen parantamiseen, kansalaisten odotuksia ja tarpeita vastaaviin palveluihin, osallistavampiin valmistelun ja päätöksenteon muotoihin, avoimuuden lisäämiseen, hallinnon integriteettiin sekä oikeudenmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen.

OECD:n mukaan avoimuutta parantamalla Suomen on mahdollista vastata ”suomalaisen paradoksin” haasteeseen. Arviointi osoittaa, että avoimuus ja kansalaisten osallistuminen vaikuttavat vahvasti kuntahallintoon kohdistuvaan luottamukseen. Lisäksi niillä on heikompi, mutta merkittävä vaikutus kansalaisten luottamukseen valtionhallintoon. Suomessa hallinnon avoimuus on suhteellisen korkealla tasolla, mutta parannuksia tarvitaan sen varmistamiseksi, että kansalaiset saadaan mukaan kaikkiin poliittisen päätöksenteon valmistelun vaiheisiin. Kansalaisyhteiskunnan toimijoille olisi annettava säännöllisemmin palautetta heidän osallistumisestaan ja panoksestaan yhteiskunnan hyväksi. Erityisen tärkeää olisi edistää deliberatiivisten osallistumismenetelmien ja dialogien käyttöä ja varmistaa, että myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevilla on mahdollisuus osallistua. Näin voidaan varmistaa demokratian jatkuvuus ja vahvistaa osallistumisen legitimiteettiä.

OECD:n luottamusarvioinnin englanninkielinen loppuraportti ”Drivers of Trust in Public Institutions in Finland”

Kansalaispaneeli selvitti kansalaisten näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia sananvapauden turvaamiseksi Suomessa

Puntaroiva kansalaispaneeli kokoontui helmikuussa 2021 keskustelemaan toimista, joita Suomessa tulisi ottaa käyttöön julkisissa ammateissa toimivien henkilöiden suojelemiseksi vihapuheelta sekä vapaan mielipiteenilmaisun turvaamiseksi. Kansalaisten mielipiteitä selvitettiin osana OECD:n arviointia kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksista Suomessa (Civic Space Scan of Finland). Kansalaispaneelin toimeksiantajina olivat valtiovarainministeriö ja oikeusministeriö, ja paneelin toteuttajaksi valittiin Åbo Akademin Institutet för samhällsforskning (Samforsk).

Kansalaispaneeli on esimerkki demokraattisesta innovaatiosta, puntaroivasta kansalaiskeskustelusta, jossa joukko tavallisia kansalaisia keskustelee syvällisen perehtymisen jälkeen yhteiskunnallisesta kysymyksestä ja tuottaa suosituksia päätöksentekijöille tai laajemmalle äänestäjäkunnalle. Puntaroivien kansalaiskeskustelujen osallistujat valitaan usein satunnaisotannan kautta. Sananvapautta käsitelleen kansalaispaneelin kutsu lähetettiin 3 000 satunnaisesti valitulle täysi-ikäiselle Suomessa asuvalle henkilölle, ja paneeliin osallistui vapaaehtoisten joukosta 29 henkilöä. Paneelin kokoonpanossa olivat edustettuina eri väestöryhmät sekä maakunnat. Kansalaispaneeli kokoontui virtuaalisesti yhden illan ja kahden kokonaisen päivän ajan, perehtyi huolellisesti aihetta koskevaan taustatietoon sekä kuuli sananvapauden, vihapuheen ja maalittamisen asiantuntijoita. Kansalaispaneelin jäsenet keskustelivat pienryhmissä ja muodostivat kannanottonsa koulutettujen moderaattorien avustuksella.

Kansalaispaneeli korostaa kannanotossaan vihapuheen ja maalittamisen näkyväksi tekemistä, määritelmien selkeyttä ja niihin pohjautuvaa kansalaisviestintää, rangaistusten oikeasuhtaisuutta, ennaltaehkäisyä, resurssien riittävyyttä sekä verkkoalustojen vastuuta. Kansalaispaneeli esittää yhteensä 25 toimenpidettä vihapuheen ja maalittamisen ehkäisemiseksi. Kansalaispaneelin tuloksia hyödynnetään ministeriöiden valmistelutyössä sekä OECD:n maa- arvioinnissa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistamisesta.

Kansalaispaneelin loppuraportti