Avoin hallinto viestii myös selkokielellä
Poikkeuksellinen aika on nostanut esiin selkeän viestinnän tärkeyden, ja samalla on tullut esiin myös selkokielisen viestinnän tarve. Kun kyse on kaikkia kansalaisia koskevista asioista, on tärkeää, että tieto on ymmärrettävää kaikille.
Selkokieli on osa saavutettavuutta
Selkokieli on selkeää yleiskieltä helpompi kielimuoto. Selkokielen tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, lukivaikeus, ikääntyminen, muistisairaus tai se, että suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli. Selkokeskuksen arvion mukaan Suomessa 11–14 % prosenttia väestöstä eli 650 000–750 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä. Iso joukko ihmisiä on siis vaarassa jäädä tiedon ulkopuolelle, jos sitä ei tarjota myös selkokielellä.
Toisinaan selkokieli ja selkeä kieli menevät sekaisin, ja saattaa syntyä käsitys, että kaiken pitäisi taipua selkokielelle. Monenlaisia kielimuotoja tarvitaan ja myös arviointia siitä, mitkä sisällöt pitää tarjota myös selkokielellä. Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen näkemys on, että selkokielistä tietoa tarvitaan aina silloin, kun
- asia koskee kaikkia kansalaisia
- asia koskee erityisesti selkokieltä tarvitsevia ihmisiä
- tieto on saatavilla vain digitaalisessa muodossa.
Selkokieliset tekstit ja selkopuhe perustuvat selkokielen ohjeistuksiin, joita Suomessa on kehitetty 1980-luvulta lähtien. Selkokielellä viestiessä täytyy olla tietoa myös selkokieltä tarvitsevista ihmisistä ja siitä, millaiset kieleen liittyvät asiat ovat heille vaikeita. Tämä auttaa muokkaamaan viestintää heidän tarpeisiinsa sopivaksi.
Selkokieli vaatii osaamista
Selkokieli on vahvasti mukana avoimen hallinnon strategiassa. Jotta selkokieli saadaan osaksi viestintää, sen täytyy olla mukana viestintäsuunnitelmissa. Suunnitelmallisuutta on myös se, että varmistetaan viestijöiden riittävä selkokielen osaaminen.
Selkokielen periaatteissa on paljon yhteneväisyyksiä hyvän virkakielen ohjeistusten kanssa. Selkotekstissä helpotetaan tekstin sanastoa ja virkerakenteita, keskitytään pääasioihin ja selitetään asioita enemmän kuin yleiskielisessä tekstissä. Selkokeskuksen verkkosivuilta on hyvä lähteä liikkeelle, kun haluaa perehtyä selkokieleen. Sivuilla voi tutustua myös selkokielisiin julkaisuihin, joilla on selkotunnus. Selkotunnus on merkki siitä, että julkaisun kieli, ulkoasu ja kuvat noudattavat selkokielen periaatteita.
Tekstien rinnalle tarvitaan myös muita tapoja viestiä. Esimerkiksi jokin ohje voi olla selkein esittää selkokielisellä videolla, ja osa ihmisistä tarvitsee kuvin tuettua viestintää. Selkokielinen viestintä voi tavoittaa selkokielen tarvitsijan myös välikäden kautta. Esimerkiksi THL:n selkokielisiä koronatekstejä hyödyntävät myös ihmiset, jotka viestivät koronasta selkokielellä suullisesti tai muissa kanavissa.
Selkokielellä viestitään suullisesti myös erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa ja terveydenhuollossa.
Selkokeskuksesta tukea ja osaamista selkokieliseen viestintään
Kehitysvammaliiton Selkokeskus on ainoa taho Suomessa, joka pitkäjänteisesti kehittää selkokielen ohjeistuksia sekä neuvoo, opastaa ja kouluttaa selkojulkaisujen tekijöitä. Selkokeskus myös myöntää selkoaineistoille ilmaisen selkotunnuksen.
Selkokeskuksen tekstipalvelujen kautta voi myös mukauttaa tekstejä selkokielelle, mutta palvelu ei mahdollista esimerkiksi nopeaa kriisiviestintää. Tämän vuoksi selkokielen osaamista tarvitaan myös viestinnän ammattilaisille ja kielenhuoltajille. Hyvä virkakieli ja kielenhuolto ovat tukeva askelma kohti selkokielistä viestintää. Kun niihin on riittävät resurssit, selkokieli asettuu helpommin osaksi viestintäkäytäntöjä. Selkokielen tarve tunnistetaan jo hyvin, ja kiinnostus osaamisen kehittämiseen on selvästi kasvanut.
Selkokieli lisää osallisuutta. Kun ihmiset saavat tietoa ymmärrettävällä tavalla, heidän on helpompi hoitaa itsenäisesti asioitaan ja osallistua yhteiskunnan toimintaan vaikkapa äänestämällä.
Kirjoittaja (kuvassa) Henna Kara, erityisasiantuntija, Selkokeskus / Kehitysvammaliitto
