Tieto luottamuksen perustana – huomio tiedon laatuun, saatavuuteen ja yhteentoimivuuteen
Avoimessa yhteiskunnassa toimiminen ja kanssakäyminen perustuu sopimiseen ja luottamukseen – ja niiden taustalla tietoon. Lähtökohtaisesti voinemme olettaa, että tuo tieto on luotettavaa. Mutta kuinka luotettavaa käyttämämme tieto tosiasiassa on? Onko se kenties tieteellisesti todennettua tietoa, rekisteritietoa, satunnaisesti kerättyä tietoa, mututietoa – vai jotain näiden väliltä? Todennäköisesti se on sekoitus kaikkea.
Tiedon hyödyntämisestä, tiedolla johtamisesta, tietojohtamisesta ja data-analytiikasta puhutaan paljon. Kaikkialla tavoitellaan datan hyödyntämiseen perustuvia tuotantoprosesseja, päätöksentekoa tai digitaalisia innovaatioita. Teknologisesti näitä on ollut mahdollista toteuttaa jo pitkän aikaa, mutta itse tietoperustassa, datassa, on ilmennyt monenlaista kehittämistarvetta ja siten monet hienot visiot ja tavoitteet ovat jääneet saavuttamatta. Myös maamme hallitus on tunnistanut tähän aihepiiriin liittyviä haasteita ja kirjasi nykyiseen hallitusohjelmaan aihetta koskevia tavoitteita.
Valtiovarainministeriö, tietopolitiikan keskeisenä tahona, tarttui näihin hallitusohjelmatavoitteisiin asettamalla Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hankkeen (TiHA) keväällä 2020. Hankkeen tuli pureutua siihen, miten julkisen tiedon entistä laajempaa hyödyntämistä ja avaamista voisi edistää. Katse otettiin erityisesti tiedon laatuun, yhteentoimivuuteen ja saatavuuteen. Lisäksi ryhdyttiin muodostamaan strategista tavoiteasetantaa pidemmän aikavälin kehitykselle. Hanketta lähdettiin toteuttamaan avoimella ja laajalla sidosryhmäyhteistyöllä, ja näin on toimittu koko hankeajan. Hanke päättyy nyt vuoden lopussa ja on ilo todeta, että tuotostavoitteet on pääosin saavutettu.
Hankkeen myötä Suomessa on nyt käytössä kansalliset strategiset tavoitteet tiedon hyödyntämiseksi ja avaamiseksi, kansalliset tiedon laatukriteerit, julkisen hallinnon rajapintaperiaatteet ja tiedon jakamisen toimintamalli. Lisäksi olemassa on kaksi yhteistyöverkostoa, tiedon laadun yhteistyöverkosto ja julkisen hallinnon rajapintaverkosto, sekä avoimet eOppiva-verkkokoulutukset. Lisäksi podcastien ystäville on tarjolla Tiedon äärellä –podcast mielenkiintoisine vieraineen. Tuotosten käyttöönottoa edistetään jatkossa niin valtiovarainministeriön, Tilastokeskuksen kuin Digi- ja väestötietovirastonkin toimesta. Sidosryhmät ovat ottaneet tuotokset hyvin vastaan, mutta niiden käyttöönotossa riittää tekemistä vielä pitkäksi aikaa. Hyötyjen realisoituminen edellyttää pitkäjänteistä toimintatapojen kehittämistä, panostuksia ja avointa yhteistyötä kautta julkishallinnon.
Tuotosten odotetaan tukevan julkishallintoa uudistamaan toimintatapojaan, jotta tiedon hyödyntäminen olisi aiempaa tehokkaampaa ja laajempaa. Toimintatapojen uudistamisessa on hyvin tärkeässä roolissa avoimen hallinnon parissa tehtävä arvokas työ. Avoimen hallinnon tulevan toimintasuunnitelman laadinta lähtee pian käyntiin ja sen yhtenä osa-alueena on avoin data. Mihin asioihin tiedon hyödyntämisen ja avaamisen osalta tulisi jatkossa panostaa? Voisiko TiHA-tuotosten käyttöönottoa edistää tai jatkojalostaa – vai pitäisikö katse ottaa ihan uusiin kehittämisalueisiin?
Avoimen hallinnon keskiössä on jatkossakin luottamus ja sen taustalla vääjäämättä laadukas tieto. Maailman myllerryksissä koetellaan yhteiskuntarauhaa, demokratiaa ja luottamusta. Meidän on syytä entistä systemaattisemmin tuottaa, vaatia ja vaalia laadukasta tietoa ja mahdollistaa sen mahdollisimman laaja käyttö. Ja tähän meillä on nyt työkaluja. Käyttämämme tieto tulee jatkossakin olemaan sekoitus niin tutkittua tietoa, rekisteridataa kuin mutua, mutta suhdeluku muuttunee.
Tutustu tarkemmin tuotoksiin hankkeen verkkosivuilla ja koulutuksiin eOppivassa. Kannattaa katsoa myös tallenne päätöstilaisuudesta, josta tuotoksista keskusteltiin sidosryhmien kanssa.
Yhteistyöterveisin, valtiovarainministeriön hankepäällikkö Tanja Lahti ja TiHA-hanketiimi
