Kansalaispaneeli esitti suosituksia vihapuheen ja maalittamisen vastaiseen työhön
Kansalaispaneeli kokoontui helmikuussa keskustelemaan toimista, joita Suomessa tulisi ottaa käyttöön julkisissa ammateissa toimivien henkilöiden suojelemiseksi vihapuheelta sekä vapaan mielipiteenilmaisun turvaamiseksi. Kansalaisten mielipiteitä selvitettiin osana OECD:n arviointia kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksista Suomessa (Civic Space Scan Finland). OECD on todennut julkisissa viroissa ja tehtävissä toimiviin henkilöihin kohdistuvan vihapuheen ja maalittamisen olevan Suomessa kasvava ongelma.
Kansalaispaneelin osallistujat valittiin koko maasta satunnaisotannan kautta. Paneelin 29-jäsenisessä kokoonpanossa olivat edustettuina eri väestöryhmät ja maakunnat. Kansalaispaneeli kokoontui virtuaalisesti yhden illan ja kahden kokonaisen päivän ajan, perehtyi huolellisesti aihetta koskevaan taustatietoon sekä kuuli sananvapauden, vihapuheen ja maalittamisen asiantuntijoita. Kansalaispaneelin jäsenet keskustelivat pienryhmissä ja muodostivat yhdessä kannanottonsa. Keskusteluja vetivät koulutetut moderaattorit.
Kansalaispaneeli korostaa kannanotossaan vihapuheen ja maalittamisen näkyväksi tekemistä, määritelmien selkeyttä ja niihin pohjautuvaa kansalaisviestintää, rangaistusten oikeasuhtaisuutta, ennaltaehkäisyä, resurssien riittävyyttä sekä verkkoalustojen vastuuta. Kansalaispaneeli esittää yhteensä 25 toimenpidettä vihapuheen ja maalittamisen ehkäisemiseksi. Kansalaispaneelin johtopäätökset ja suositukset julkaistaan raportissa, joka luovutetaan kuntaministeri Sirpa Paaterolle. Kansalaispaneelin järjesti valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön toimeksiannosta Åbo Akademin Institutet för samhällsforskning (Samforsk).
